Toukokuussa Venäjän presidentiksi palattuaan Vladimir Putin on pannut tuulemaan. Lauantaina hän allekirjoitti lain Venäjän liittymisestä WTO-sopimukseen. Jäsenyydestä neuvoteltiin 18 vuotta.
Jos tuo sopimus kertoo Venäjän sitoutumisesta kansainvälisiin pelisääntöihin taloudessa, ihmisoikeuksien alueella maassa on toukokuun jälkeen otettu monta askelta kohti valvonta- ja kuriyhteiskuntaa.
Tuorein merkki on Putinin allekirjoittama kansalaisjärjestöjä koskeva laki. Se vaatii järjestöjä, jotka ovat mukana poliittisessa toiminnassa ja jotka saavat rahoitusta ulkomailta, rekisteröitymään Venäjän oikeusministeriöön ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Laki vaikuttaa esimerkiksi monien ihmisoikeuksia vartioivien ja vaalitarkkailua järjestäneiden järjestöjen toimintaan.
Aiemmin kesällä tehdyllä päätöksellä Venäjällä korotettiin tolkuttomiin korkeuksiin sakkorangaistukset, joita voidaan antaa luvattomiin mielenosoituksiin osallistumisesta. Nyt maassa myös pelätään, että internetiä koskeva laki, jolla sanotaan rajoitettavan lapsipornon ja huumemyönteisen aineiston levitystä, on avaus laajempaan nettisisältöjen kontrollointiin.
Venäjän päätökset saivat viime viikolla YK:n ihmisoikeusedustajan Navi Pillayn reagoimaan. Hänen mukaansa Venäjällä on nähty kahden viime kuukauden aikana huolestuttava yhdistymis- ja mielipiteenvapauteen liittyvä muutos. Hän kehotti Venäjää välttämään uusia askelia, jotka vievät takaisin ”rajoitusten aikakauteen”.
Venäjän presidentin tehtäviin kuuluu vakauden turvaaminen. Putinin toimintaa johtaa valitettavasti näkemys, että vapaa kansalaisaktiivisuus on vakauden uhka, ei hyvän yhteiskunnan rakentamisen voimavara.