Pääkirjoitus

Putin otti ensi kertaa riskin

Venäjän johto puuttuu sosiaaliuudistuksella köyhimpien saavutettuihin etuihin.

Venäjän johto puuttuu sosiaaliuudistuksella köyhimpien saavutettuihin etuihin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole tähän asti ottanut valtakaudellaan riskejä, vaan on pelannut varman päälle niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. Virheiden onnistunut välttely on osasyy siihen, että Putinin kansansuosio on pysynyt korkealla.

Keväällä toiselle presidenttikaudelleen valittu Putin on nähnyt ajan nyt kypsäksi tarttua myös perusongelmiin, joihin kajoaminen voi kääntää hänen kannatuslukunsa alamäkeen ja pahimmillaan nostaa voimakastakin yhteiskunnallista jännitystä.

Ensimmäinen esimerkki on Putinin ajama uudistus, jolla puututaan neuvostoajalta periytyviin laajoihin, saajilleen elintärkeisiin, mutta valtiolle kalliisiin sosiaalietuuksiin. Neuvostoyhteiskunnan kulmakiviä oli järjestelmä, jossa pohjattomaksi luullusta valtion kassasta kustannettiin vähäväkisimmille väestöryhmille palveluja. Näitä ovat muun muassa ilmainen julkinen liikenne ja terveydenhoito, ilmaislääkkeet ja subventoidut lomamatkat. Etuihin ei ole tähän asti koskettu.

Subventoituja palveluja saa Venäjällä vähintään kymmeniä miljoonia ihmisiä. Venäjän väkiluku on noin 143 miljoonaa. Jo luvuista näkee, että sosiaalilainsäädännön uudistus on räjähdysherkkä kysymys. Halvat palvelut mielletään saavutetuiksi eduiksi. Monet niiden saajista ovat kaikkein köyhimpiä. Etujen piirissä ovat esimerkiksi eläkeläiset, sotaveteraanit, vammaiset, Tshernobylin ydinturman jälkiä siivonneet ja Stalinin vainojen uhrit.

Moskovassa ja monissa muissa kaupungeissa on pitkin kesää nähty mielenosoituksia, jotka ovat koonneet yhteen monenkirjavia oppositioryhmiä laidasta laitaan. Sosiaalipaketti on saanut arvostelua jopa monilta kuvernööreiltä, jotka ovat alueilla toimivia presidentin luottohenkilöitä.

Pääministeri Mihail Fradkovin hallitus ajaa läpi Putinin taustatuella uutta järjestelmää, jossa konkreettisten palvelujen asemesta edunsaajille maksettaisiin vastaava rahakorvaus. Arvostelijat huomauttavat, että inflaatio laukkaa Venäjällä edelleen yli kymmenen prosentin vuosivauhtia; rahakorvauksia ei ole tarkoitus sitoa hintaindeksiin. Uudistus siirtäisi osan laskusta valtion budjetista keskusvaltaakin pahemmassa rahapulassa olevien alueiden maksettavaksi.


Putinin tukipuolueiden
hallitsema parlamentin alahuone duuma runnoi lakipaketin läpi tiistaina toisessa ja ratkaisevassa käsittelyssä äänin 304-120. Duumakäsittely ei täyttänyt demokratian pienimpiäkään kriteerejä. Kremlin talutusnuorassa olevat tiedotusvälineet ovat propagoineet pelkästään uudistuksen hyviä puolia. Sosiaalipaketti saanee sunnuntaina ylähuoneen hyväksynnän ja sen jälkeen presidentin allekirjoituksen. Lakien on määrä tulla vaiheittain voimaan ensi vuoden alusta.

Jos presidentti Putin ei kierrä perustuslakia, hän ei voi jatkaa virassaan enää 2008 päättyvän viisivuotiskautensa jälkeen. Vapaus tarpeesta ajatella uudelleenvalintaa antaa Putinille mahdollisuuden tehdä perustavaa laatua olevia uudistuksia, joita ei ole tehty, vaikka Neuvostoliiton hajoamisesta on jo yli vuosikymmen. Uudistustaan odottaa myös esimerkiksi se, että energiaa myydään sisämarkkinoilla yhä reilusti alle maailmanmarkkinahintojen.

Sosiaaliuudistus on sinänsä välttämätön valtiontalouden tervehdyttämiseksi. Jos uusi järjestelmä osoittautuu sudeksi, Putin voi joutua vaikeuksiin. Yhdessä mittauksessa presidentin suosio tipahti jo alle 50 prosentin. Se on pahaenteistä Venäjän kaltaisessa "ohjatussa" demokratiassakin. Venäjä on sallinut historiassaan johtajilta julmuuksia, mutta ei virheitä. Perääntyminen taas kertoisi, että Putinkin kavahtaisi puuttumista ongelmien juuriin.