Venäjän sisäpolitiikassa on edessä kihelmöivä vaihe. Presidentti Vladimir Putin ei paljastanut vieläkään, onko hänellä suosikkiehdokasta seuraajakseen.
Normaaleissa demokratioissa hallitukset yleensä pysyvät vallassa vaaleihin asti ja pyytävät eroa vasta niiden jälkeen. Ohjatuksi tai suvereeniksi kutsutussa demokratian venäläisversiossa tämä peukalosääntö ei päde. Siksi ei ollut yllätys, että pääministeri Mihail Fradkov pyysi keskiviikkona eroa: duuman vaaleihin on alle kolme ja presidentinvaaleihin noin kuusi kuukautta.
Sitäkin suurempi yllätys oli se, kenet presidentti Vladimir Putin nosti ehdolle hallituksen johtoon. Valinnan osuminen suhteellisen tuntemattomaan Viktor Zubkoviin merkitsee, että Putin voi piilotella viimeiseen asti, kenet hän mahdollisesti nimeää seuraajaehdokkaakseen. Vaikka sunnuntaina 66 vuotta täyttävä Zubkov ei sulkenut torstaina pois presidenttiehdokkuuttaan, se olisi uusi suuri yllätys.
Kremlin valtapelit ovat olleet perinteisesti salamyhkäisiä näytelmiä. Vaikka päällisin puolin vapaat vaalit ovatkin jo Venäjällä arkipäivää, niiden suuntaa eivät suinkaan päätä äänestäjät. He vain vahvistavat vaaleissa sen, mitä Kremlissä on suunniteltu.
Putinin ounasteltiin nostavan seuraajaehdokkaakseen hallitukseen johtoon jomman kumman ensimmäisistä varapääministereistä. Viime kuukausina on näyttänyt siltä, että Sergei Ivanov olisi noussut ykkössuosikiksi ohi Dmitri Medvedevin. Vaikutelmaa on vahvistanut se, että Venäjä on osoittanut sanoin ja teoin pyrkivänsä pontevasti kohti vanhaa suurvalta-asemaansa.
Presidentin ajanpeluulle on löydettävissä selityksiä. Pitämällä kaksi veikatuinta seuraajaehdokastaan jännityksessä hän voi samalla säilyttää nuorat omissa käsissään presidentinvaaleihin asti - kukaties pidemmällekin. Venäjän politiikassa on nähty viime aikoina myös sisäiseen valtapeliin liittyviä vaikuttimia. Valitsemalla pääministeriksi taatusti lojaalin Zubkovin Putin ehkäpä haluaa rauhoittaa kotoista presidenttipeliä, samalla myös ulkomaailmaa.
Pääministeri ja hallitus soittavat Venäjän presidenttikeskeisessä järjestelmässä toista viulua. Pääministeriksi ei siten ole asiaa kellään, jonka poliittinen kunnianhimo ylittää presidentin sietorajan. Putinin virkakauden alkuajan pääministeri Mihail Kasjanov alkoi haastaa presidenttiä ja sai lähteä. Kasjanovin seuraaja Fradkov pysyi jo lestissä. Zubkov on samasta muotista.
Edesmennyt presidentti Boris Jeltsin nosti Putinin tuntemattomuudesta ensin pääministeriksi ja sitten vt. presidentiksi. Putinin keskiviikkoisen vedon voisi jopa tulkita vihjeeksi, että hän haluaisi olla osoittamatta omaa presidenttiehdokastaan. Jos näin kävisi, Venäjän demokratia ottaisi kiistatta askeleen eteenpäin.
Pääministeriksi valittava Zubkov voi jatkaa joulukuun alussa pidettäviin duuman vaaleihin tai ensi maaliskuun presidentinvaaleihin asti, mutta tuskin pidempään. Venäjän presidenttipelin uusia ennusmerkkejä voi tutkia siitä, nouseeko Ivanov, Medvedev vai kenties joku muu valtapuolue yhtenäisen Venäjän ehdokaslistan ykkösnimeksi duuman vaaleissa. Ne varmasti voittavan yhtenäisen Venäjän kärkiehdokas olisi luontevin ehdokas ensin pääministeriksi ja sitten presidentiksi.
Varmaa näyttää olevan joka tapauksessa vain se, että Putin pitää ohjat tiukasti itsellään. Venäjän perustuslaki sulkee häneltä lopullisen tuntuisesti tien presidenttiehdokkaaksi keväällä 2008. Lähikuukausina odotetaankin valaisua paitsi siihen, nostaako Putin esille oman suosikkiehdokkaansa, myös siihen, mitä hän itse aikoo tehdä presidenttikauden jälkeen.