Putin halusi eroon Kas­ja­no­vis­ta

Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut televisiossa erottaneensa Mihail Kasjanovin hallituksen. Putin perusteli eroa halullaan ottaa ohjat maan politiikassa presidentinvaalien jälkeen. Putinin uskotaan voittavan selvästi 14. maaliskuuta järjestettävät vaalit. Venäläisasiantuntija ei odota suurta muutosta entiseen.

Potkut. Vladimir Putin on pitkään ollut tyytymätön Mihail Kasjanoviin (vas.).
Potkut. Vladimir Putin on pitkään ollut tyytymätön Mihail Kasjanoviin (vas.).
Kuva: Reuters

Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut televisiossa erottaneensa Mihail Kasjanovin hallituksen. Putin perusteli eroa halullaan ottaa ohjat maan politiikassa presidentinvaalien jälkeen. Putinin uskotaan voittavan selvästi 14. maaliskuuta järjestettävät vaalit.

"Päätös ei perustu arvioihin edellisen hallituksen toimista. Mielestäni hallituksen työ oli kokolailla tyydyttävää", Putin sanoi.

"Se perustui haluun jälleen kerran vaikuttaa siihen, mihin suuntaan politiikka kehittyy maaliskuun 14. päivän jälkeen."

Putin on pitkään osoittanut olevansa tyytymätön Kasjanoviin, joka on yleensä liitetty entisen presidentti Boris Jeltsinin hallintoon.

Presidentti Putin olisi halunnut, että uudistukset olisivat edenneet nopeammin. Hän ei ollut myöskään tyytyväinen talouskasvuun Kasjanovin hallituksen aikana.

Venäjän hallituksen tiedottaja kertoi, että virkaatekeväksi pääministeriksi on nimitetty varapääministeri Viktor Hristenko.

Hristenko nimitettiin erikoismääräyksellä, Kremlistä kerrottiin.



Uudistusmieliset
saavat jatkaa?


Perustuslain mukaan parlamentin täytyy hyväksyä uusi pääministeriehdokas kahden viikon kuluessa edellisen hallituksen erottamisesta. Kaikki hallituksen ministerit jatkavat viroissaan uuden hallituksen nimitykseen asti.

Venäläinen asiantuntija kommentoi tiistaina Venäjän hallituksen erottamista sanomalla, että presidentti Vladimir Putin tähtäsi nimenomaan pääministeri Mihail Kasjanovin erottamiseen.

"Tässä ei ole kyse hallituksen erottamista, tässä on kyse Kasjanovin erottamisesta. Perustuslain mukaan Putin ei voi tehdä sitä erottamatta koko hallitusta", sanoi Sergei Markov poliittisen tutkimuksen instituutista.

Markovin mukaan Kasjanovin pääministeriyteen oli aiemmin poliittisia syitä, jotka eivät enää ole ajankohtaisia. Hän sanoi lisäksi uskovansa, että talousministeri German Grefin johtamat uudistusmieliset saavat pitää paikkansa.

"En odota mitään suurta muutosta, Markov arvioi."

Venäjän erotettua pääministeriä Mihail Kasjanovia, 46, pidettiin uudistusmielisenä talousmiehenä. Pääministerinä hän aloitti vuonna 2000 Putinin presidenttikauden alkuvaiheissa. Ennen pääministeriyttä Kasjanov oli hetken varapääministerinä ja sitä ennen talousministerinä.



Taustalla
Berezovski?


Läntiset sijoittajat arvostivat häntä. Kasjanov tuli lännessä tunnetuksi neuvoteltuaan Venäjän velkojen maksujen uudelleenjärjestelyn 1990-luvulla.

Insinööriksi opiskellut Kasjanov loi uransa Neuvostoliiton suunnittelukomiteassa, jossa hän 1980-luvun alusta alkaen erikoistui ulkomaisiin taloussuhteisiin. Hän siirtyi 1990-luvun alussa Venäjän talousministeriöön ja 1993 valtionvarainministeriöön.

Kasjanovia on pidetty vaikutusvaltaisen liikemiehen Boris Berezovskin ryhmään kuuluvana, mutta hän on itse kiistänyt tämän. Berezovski on ollut yksi presidentti Putinin kiivaimpia arvostelijoita.



"Venäjää täytyy
odottaa"


Suomalaisasiantuntijoiden mukaan on syytä odottaa, miten Venäjän demokratia ja parlamentarismi kehittyvät hallituksen vaihdoksen jälkeen. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkijan Seija Lainelan mielestä presidentti Putinin hallituksen erottaminen voi toisaalta tukea tulevia uudistuksia.

Putin jatkanee samalla linjalla, joka tarkoittaa yritysten verotukseen pureutumista, hallinnon yksinkertaistamista ja korruption vähentämistä, hän arvioi.



Kyse myös valtataistelusta


Helsingin yliopiston Venäjä-asiantuntijan professori Markku Kivisen mukaan hallituksen vaihdossa on kyse samalla myös vallanvaihdosta. Nähtäväksi vain jää, voiko uusi pääministeri muuttaa linjaa. Kysymys on kuitenkin valtataistelusta, virkakoneiston sisäisestä tilasta.

Kivisen mielestä on vaikea muodostaa tietoa siitä, minkälaisista linjaerimielisyyksistä nyt on kyse Venäjällä. Suurin ongelma ei ole siitä, ettei olisi valtaa, vaan on puutetta selkeistä vaihtoehdoista.

"Joudumme miettimään tulevan pääministerin asemaa, koska hän periytyy Jeltsinin ajalta."

Ilmoita asiavirheestä