Pääkirjoitus

Putin ajautuu um­pi­ku­jaan

Venäjän sisäinen turvallisuus on riistäytynyt hallinnasta.Presidentti Vladimir Putinin valitsema linja Tshetsheniassa on tiensä päässä.

Venäjän sisäinen turvallisuus on riistäytynyt hallinnasta. Presidentti Vladimir Putinin valitsema linja Tshetsheniassa on tiensä päässä.

Venäjällä on lyhyen ajan sisällä tapahtunut sarja hirvittäviä terroritekoja. Ensin kaksi matkustajalentokonetta räjäytettiin ilmassa lähes samanaikaisesti. Sitten autopommi teki tuhoa moskovalaisella metroasemalla. Toistaiseksi järkyttävin herätys saatiin, kun terroristit ottivat satoja ihmisiä, suurimmalta osin lapsia, panttivangiksi koulussa Pohjois-Ossetiassa, lähellä Ingushian ja Tshetshenian rajaa.

Tämä kaikki on jo kyllin pahaa, mutta vieläkin enemmän voi tapahtua. Viranomaiset tehostivat koulukaappauksen jälkeen vartiointia ydinvoimaloissa ja muissa atomienergian käyttöön liittyvissä kohteissa kautta maan. Painajaismainen kuva terrori-iskusta johonkin ydinlaitokseen ei Venäjän oloissa ole mitenkään pois laskuista. On jo käynyt selvästi ilmi, että terroriteot ovat hyvin säälimättömiä.

Presidentti Vladimir Putin on kohdannut uransa ehkä pahimman haasteen. Venäjä kutsui hyvin poikkeuksellisesti YK:n turvallisuusneuvoston koolle, mutta sieltä ei keinoja tilanteen pelastamiseksi löydy. Moskovassa on katsottava peiliin ja kysyttävä, mitkä syyt ovat johtaneet tähän kaikkeen.

Järjestelmällisille terroriteoille on yksi yhteinen nimittäjä: Tshetshenia. Vladimir Putin nousi alunperin pääministeristä presidentiksi lupaamalla nopeaa ja selkeää sotilaallista voittoa kapinoivassa tasavallassa. Sellaista ei ole saatu. Sen sijaan on synnytetty vuosia jatkunut, molemminpuolisen raakuuden ja epätoivon noidankehä, jonka myötä pysyvä ratkaisu on aina vain kauempana.

Aiemmin Venäjää vastassa oli varsin "tavanomainen" tshetshenialaisten itsenäisyystaistelijoiden joukko, jonka kanssa olisi voinut keskustella ja neuvotella. Se on korvautunut yhä jyrkemmillä ääriaineksilla, jotka eivät epäröi viedä terroria mihin tahansa valtavassa valtakunnassa.

Koko Venäjästä on tullut Tshetshenian sodan taistelutanner. Tässä tilanteessa on ratkaisevaa, kuinka Putin reagoi. Kyse ei ole vain koulukaappauksen ratkaisusta sinänsä, vaan paljosta muustakin.

On selvää, että Venäjän sisäinen turvallisuustilanne on kelvoton. Terroristit näyttävät voivan tehdä, mitä haluavat: nousta räjähteiden kanssa lentokoneisiin, suunnitella valtavan operaation keskellä kriisiherkäksi tiedettyä aluetta, kuten nyt, tai pääkaupungissa, kuten aiemmassa teatterikaappauksessa. Moraali on löysää, lahjonta rehottaa - Tshetsheniassa on arvioitu, että pommin saa viedyksi armeijan tarkastuspisteen läpi noin 15 euron lahjuksella.

Venäjän turvallisuuselinten tehostaminen on välttämätöntä, mutta se pitäisi tehdä sisältäpäin puhdistamalla niiden organisaatiot. On suuri vaara, että tämän sijaan vastauksena on kansalaisten yleisen kontrollin lisäys tavalla, joka tuo maahan lisää poliisivaltion merkkejä mutta tuskin estää määrätietoisia rikollisia.

Kyse on myös siitä, mitä tehdään Tshetsheniassa ja laajemmin Etelä-Venäjän raja-alueilla. Sotilaallinen ratkaisu on vastoin Putinin lupauksia epäonnistunut perusteellisesti, eikä katkeroituneita ääriryhmiä kukisteta lisäämällä panssareita tai tykkejä. Silti juuri tämä linjaus on herkästi näköpiirissä, ja tuloksena voi olla konflikti, joka vetää mukaansa naapureitakin, esimerkiksi Georgian.

Venäjällä katsotaan usein historiaan. 1800-luvun puolivälissä uudistajatsaarien linja katkesi terroristien iskuihin, ja seurannut tukahduttava ote pysäytti sisäisen kehityksen ja vapautumisen. Putin voi nyt olla samanlaisella vedenjakajalla. Vakivalta tuskin loppuu ennen kuin Tshetshenia on itsenäinen.