"Vanhusten syyllistämisen on loputtava", vaatii Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska. Hän puhui torstaina Oulun lääninhallituksen järjestämässä Terveys 2015 -ohjelmaan liittyvässä terveydenedistämisseminaarissa.
Puska sanoo närkästyvänsä tämän tästä kommenteista, joissa puhutaan ikääntymisen aiheuttamista terveyskustannuksista.
"Siellä täällä naristaan, että väestön ikääntyminen on iso rasite. Väestön ikääntyminen ei ole rasite, vaan olemme nimenomaan tavoitelleet pidempää elinikää. Siitä pitää olla tyytyväinen, että suuri osa ihmisistä elää pitempään, eikä kuole työhön."
Puska muistuttaa, että usein loppuvanhuuteen liittyvä sairastaminen on siirtynyt pidemmälle, ja hyviä vuosia on elettävänä enemmän. "Ei terveyspalveluiden tarve riipu iästä, vaan terveydestä. Terveystyön keskeinen tavoite on lisätä niitä terveitä vuosia."
Eri mieltä
Ahon kanssa
Pekka Puska toivoo, että Suomessa päästäisiin puhumaan palveluiden rinnalla viimein terveydestäkin.
"Puhumme palvelulautakunnista ja peruspalveluministereistä, kun pitäisi puhua terveydestä. Ennen kunnassa oli terveyslautakunta, nyt hyvä askel siihen suuntaan on koulujen oppiaineina aloitettu terveysoppi."
Puskan mukaan terveillä elintavoilla saadaan yllättävän nopeasti suuria muutoksia aikaan suurissakin joukoissa. Valistuksen tehottomuudesta hän ei ole samaa mieltä Esko Ahon kanssa.
"Diabeteksen ja verenpainetaudin luvut saataisiin parissa vuodessa hurjasti alaspäin, jos elintapoja muutetaan terveellisempään suuntaan. Potentiaalia on siis valtavasti. Pohjois-Karjala -projekti on myös osoittanut, mitä valistuksella voidaan saada aikaan."
Puskan mukaan lihavuusongelma on aika uusi, ja vie aikaa, ennen kuin valistuskoneisto on saatu käyntiin. "Suomalaiset ovat olleet laihoja. Pohjois-Karjalan miehilläkin oli muut ongelmat kuin paino."
Seminaarissa mietittiin, kuinka vastuu tai edes tieto väestön terveydestä saataisiin koko kunnan asiaksi. Kunnat ovat usein mieltäneet, että ne ostavat terveyspalvelut asiantuntijoilta, mutta eivät ole itse vastuussa väestönsä hyvinvoinnista.
Projektipäällikkö Kristiina Poikajärvi Stakesista kertoi, että kun kunnanjohtajilta kyseltiin väestön terveydentilan seuraamistiheyttä, oli heidän näkemyksensä paljon toiveikkaampi kuin ylilääkäreiden. Tutkimusten mukaan vain viidenosa terveyskeskuksista on ilmoittanut seuraavansa väestön terveydentilaa.
"Miltä pohjalta väestön terveyttä edistetään, jos ei edes tiedetä, mikä se on", Poikajärvi sanoi.