Eläke- ja hoitopommi, hyvinvointivaltion uhka tai kriisi, väestöpyramidin vääristymä. Muun muassa nämä sanat esiintyvät taajaan, kun Suomessa puhutaan väestön ikääntymisen seurauksista. Se että väestö elää entistä terveempänä vielä myöhäisiin ikävuosiin ja että suomalaisten elinikä pitenee, nähdään julkisessa keskustelussa tätä nykyä hyvin usein ongelmana, ei myönteisenä saavutuksena. Tähän vinoutumaan puuttui Oulussa vieraillut Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska ansiokkaalla ja herättävällä puheenvuorolla.
Puska nosti perjantain Kalevassa esiin näkökohdan, joka nuoremmalta sukupolvelta jää helposti huomaamatta: kielteiset puheet ikääntymisestä syyllistävät vanhuksia. Syyllistäminen pitää Puskan mukaan lopettaa. Hänen mielestään pitää päin vastoin olla tyytyväinen siitä, että suuri osa ihmisistä elää pitempään eikä kuole työhön.
Pääjohtajan puheenvuorosta soisi otettavan opiksi. Totta kai väestön ikääntyminen merkitsee paineita esimerkiksi eläkejärjestelmälle ja kuntien taloudelle. Vähintään samalla painolla esiin pitäisi muistaa nostaa pitkän iän ja terveemmän vanhuuden myönteiset puolet, vaikkapa se henkinen rikkaus, minkä antaa mahdollisuus aktiiviseen elämään vielä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Suurta inhimillistä arvoa on esimerkiksi siinäkin, että pitenevä elinikä luo sukujen nuorimpien ja vanhempien välille aiempaa vahvempia siltoja. Isomummo- tai pappa voi nykyään jo olla vaikkapa alakoululaisen kaveri, mikä ennen on ollut hyvin harvinaista.
Pääjohtajalla on kannanottoonsa varmasti niin omakohtaisia kuin nykyiseen virkaansakin liittyviä syitä. Puska veti 1970-luvulla Pohjois-Karjala-projektia, valisti alueen ihmisiä terveellisistä elintavoista ja sai siinä yhteydessä rasittavan paasaajankin maineen - mutta projekti onnistui. Sydäntautikuolleisuus alueella laski, ja ihmiset saivat elää pitempään terveenä.
Puska vakuutti edelleen uskovansa valistuksen voimaan. Sillä saadaan hänen mielestään yllättävän nopeasti aikaan muutoksia suurissakin joukoissa. Valistustyö pitää kuitenkin tehdä taidolla. Jos puheet väestön eliniän kasvusta kääntyvät useimmiten kielteisiksi, toisenlainen asenneongelma tulee nimittäin vastaan terveysvalistuksessa. Ylhäältä annetut neuvot ja ohjeet tulkitaan herkästi puuttumiseksi ihmisten omiin asioihin. Se kuuluu yksilönvapautta korostavan ajan henkeen.
paakirjoitus@kaleva.fi