Pekka Puskan valinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajaksi tuskin yllätti monia. Kerkesihän hän työskennellä Kansanterveyslaitoksen pääjohtajana vuodesta 2003.
"Minulla on upea homma. Parasta, mitä voin kuvitella", professori Puska hehkuttaa.
Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistyvät uudeksi laitokseksi tammikuun alussa. Ketään ei irtisanota fuusion yhteydessä, mutta sata henkilötyövuotta siirtyy Helsingistä muualle Suomeen vuoteen 2015 mennessä.
Puska lupaa lisää työpaikkoja myös Ouluun lähivuosina.
"Voin sanoa varmasti, että Oulu on tässä voittaja. Oulua vahvistetaan ainakin lasten ja nuorten hyvinvoinnin alalla, johon se on jo nyt erikoistunut."
Ketään ei pakoteta Helsingistä maakuntiin. Muut yksiköt kasvavat, kun väkeä jää Helsingistä eläkkeelle tai haluaa siirtyä muualle.
"Kuvittelisin, että Oulussa työntekijämäärä jopa kaksinkertaistuu viiden vuoden sisällä - ellei sitten valtion tuottavuusohjelma vie meiltä ulkopuolista tutkimusrahoitusta", Puska jatkaa.
Vielä nyt näyttää siltä, että kyllä se vie. Valtion tuottavuusohjelma vähentää väkeä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ensi vuoden jälkeen.
Tämänhetkisen suunnitelman mukaan henkilötyövuosikatto koskee sekä budjetista että ulkopuolisin tutkimusvaroin palkattua väkeä. Tutkijoita ei saisi palkata edes ulkopuolisin varoin, jos henkilöstömäärä on täynnä.
Näin jäisivät tutkijat työllistymättä ja tutkimukset tekemättä.
"Oli suunnaton virhe liittää ulkopuolinen rahoitus mukaan tuottavuusohjelmaan. Sitä on vaikea ymmärtää, koska raha ei ole pois veronmaksajilta. Miksi valtion laitos ei voisi ottaa vastaan rahaa, joka vahvistaa kriittistä tutkimusta suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi?"
Puska vaatii ulkopuolisen rahan irrottamista tuottavuusohjelmasta. Hän muistuttaa, ettei osa ulkomaisesta rahasta tule lainkaan Suomeen, ellei se tule laitokselle.
Tällä hetkellä Kansanterveyslaitoksen toiminnasta yli kolmannes perustuu ulkopuoliseen projektirahaan.
Terveys ei ole kiinni terveyspalveluista
Kansanterveyslaitos nousi jo Jussi Huttusen pääjohtajakaudella maailman johtavien tutkimuslaitosten joukkoon alalla. Puska aikoo pitää kiinni korkeatasoisesta tutkimuksesta. "Tinkimättä tutkimuksesta haluan lisätä näkyvyyttä ja vaikuttamista suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Ettei tämä olisi pelkkä norsunluutorni, jossa on paljon viisautta."
Uusi laitos joutuu vastaamaan kahteen isoon haasteeseen. Toinen on sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen kuntien tukena. Valtion budjetista noin kolmannes menee sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja monien kuntien budjetista jopa 40 prosenttia.
Järjestelmän palveluksessa työskentelee 300 000-400 000 ihmistä. Paras-hanke, tuleva terveydenhuoltolaki ja Kaste-ohjelma myllertävät alaa uusiksi.
Puska pitää terveyskeskusten maineen palauttamista tärkeänä. "Parikymmentä vuotta sitten sairaaloissa ja terveyskeskuksissa oli saman verran lääkäreitä. Sairaaloissa määrä on lisääntynyt 50 prosenttia, mutta terveyskeskuksissa ei lainkaan. Voimavarojen painopistettä pitää siirtää perusterveydenhuoltoon."
Myös kouluterveydenhuolto ja neuvolat vaativat vahvistamista.
Toinen iso haaste on suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
"Siinä palvelujärjestelmän merkitys on rajallinen. Arviolta vain kymmenen prosenttia ihmisen terveydestä on kiinni terveyspalveluista."
Loppu riippuu elintavoista, elinoloista ja ympäristöstä. Laitos pyrkii vaikuttamaan niihin tuloksellisesti.
Suomi savuttomaksi pienin askelin
Suomessa on isot terveyserot väestöryhmien välillä, ja esimerkiksi kuolleisuudessa erot vain kasvavat.
Puska tietää, mistä erot johtuvat. Karkeasti neljäsosa johtuu tupakasta, neljäsosa alkoholista, neljäsosa ravinnosta, liikunnasta ja lihavuudesta ja neljäsosa eriarvoisuudesta palvelujärjestelmässä eli hoitojen saatavuudesta.
Huonot elintavat ja niiden haitat kasautuvat alempiin sosiaaliryhmiin, joihin on vaikein vaikuttaa. Valistus ja tieto tehoavat parhaiten ylempiin sosiaaliryhmiin, mutta rakenteellinen terveyspolitiikka koskee koko väestöä.
"Tiedämme jo, mitä pitää tehdä, mutta loppu on kiinni politiikasta. Jos ihmisten terveyttä halutaan edistää, rakenteellisia ratkaisuja pitää tehdä."
Esimerkiksi viinaveron alennus lisäsi suomalaisten terveyseroja. Mitä halvemmaksi viina tulee, sitä enemmän alemmat sosiaaliryhmät sitä käyttävät.
Puska pitää tulevia tupakka- ja alkoholiveron korotuksia tervetulleina uudistuksina.
"Nämä ovat askelia oikeaan suuntaan. Suomi olikin ainoa EU-maa, missä tupakan reaalihinta oli viime vuosina laskenut."
Puska haluaa nostaa tupakkaveroa asteittain jatkossakin ja saada koko Suomen savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä. Vihannesten, marjojen ja kasvisten arvonlisäveroa hän olisi halunnut laskea toteutettua enemmän.
Puska ajaa sitkeästi kaupassa myytävän oluen alkoholiprosentin ylärajaa alaspäin.
Hänen mukaansa lääketieteellisesti on ihan sama, mistä ihminen alkoholinsa saa. Viini tai olut ei ole viinaa terveellisempää, jos alkoholia saa saman määrän.
"Keskioluen kulutuksen lisäys on ollut valtavaa. Suunnilleen puolet suomalaisten alkoholista tulee keskioluesta ja siideristä", Puska muistuttaa.
Veropäätökset purevat vain viinaan. Kymmenen prosentin veronkorotus nostaa kossupullon hintaa paljon, mutta oluen hintaan sillä ei ole merkitystä.
"Suomalaiset, myös nuoret ja naiset, alkoholisoituvat yhä enemmän miedoilla juomilla. Oluen laimennus on keskeinen ratkaisu tämän kehityksen ehkäisemiseksi."
Puska laskisi kaupassa myytävän oluen alkoholiprosentin 4,7:stä 3,7:ään. Ruotsissa se on 3,5.
Jos kaikki joisivat entiseen tapaansa, suomalaisten alkoholin kulutus vähenisi noin kymmenen prosenttia.
"Se olisi hirveä muutos ja vähentäisi alkoholin haittoja!"
Lihominen keskittyy
alle 40-vuotiaisiin
Väestön lihominen asettaa haasteita pitkälle tulevaisuuteen. "Jos suomalaiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesti ja liikkuisivat, meillä ei olisi ylipaino-ongelmaa."
Väestö syö yhä terveellisemmin, mutta arkiliikunta on vähentynyt enemmän kuin ruokavalio on keventynyt. "Tämä koskee erityisesti nuoria. Suomalaisten keskipainon nousu rajoittuu lähes yksinomaan alle 40-vuotiaisiin", Puska kertoo.
Hän katsoo, että liikunnan merkitys terveyden edistämisessä tulee nousemaan.
Uusiakin haasteita riittää. Esimerkiksi dementiassa ja alzheimerin taudissa näyttävät olevan samat riskitekijät kuin muissa kansantaudeissa. Taudit eivät kuulu luonnolliseen vanhenemiseen, vaan ovat siirrettävissä myöhemmäs oikeilla elintavoilla.
Väestön allergiaohjelma muuttaa allergian ehkäisyn päälaelleen. Allergeenien välttämisestä siirrytään yhä enemmän siedätykseen. Ruoka-aineiden liiallinen välttäminen varsinkin lapsilla voi lisätä allergioita.
Puska on kannattanut alusta asti Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusiota. Hän korostaa, ettei kyseessä ole säästötoimi, vaan pyrkimys saada aikaan vahvempi laitos.
Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen tehtäväkentät ovat lähentyneet toisiaan. Päällekkäisyyksistä pyritään eroon.
Työntekijät jatkavat pitkälti entisiä töitään, mutta sijoittuvat organisaatiossa uudelleen maaliskuun loppuun mennessä.