Monet uhanalaisetkin kasvit ovat selvinneet yllättävän hyvin vesistörakentamisen aiheuttamista kasvupaikkamuutoksista.
Tekojärvien rantoja yli neljännesvuosisadan tarkkaillut biologi Kyösti Laaksonen, 69, on havainnut, että aika moni laji on jopa hyötynyt muutoksista.
"Laaksoarho, jota nyt seuraan, on joissakin paikoissa suorastaan riehaantunut. Laji on melko uhanalainen laji, joten sitä edelleen seurataan hyvin tarkasti", Laaksonen toteaa.
Laaksonen esittelee Kelukosken altaan rantamia, jossa kasvaa suurehko esiintymä pieniä valkokukkaisia laaksoarhoja. Kukka on yksi viidestä lajista, joita vajaa kymmenen sitten jopa siirtoistutettiin rakennettavan altaan alle jääviltä kasvupaikoilta.
Kevättulvat pitivät rantakasvit kurissa
Laaksoarhon kanssa samalla rantatöyräällä viihtyy myös lapinvehnä, joka Laaksosen havaintojen mukaan näyttää viime vuosina runsastuneen.
"Lapinvehnääkin aikanaan siirtoistutettiin, ja se näyttää pärjäävän uusilla kasvupaikoilla ihan hyvin. Hyvin ovat menestyneet myös säilävihvilä ja mäkikeltano, joille jokiyhtiön rantaraivaukset ovat tehneet hyvää", hän sanoo.
Aivan kaikille rantakasveille ei kuulu yhtä hyvää. Laaksonen kertoo, että esimerkiksi lapinesikko ei ainakaan vielä ole uusissa oloissa pärjännyt.
"Aikaisemmin se on ollut rannoilla erittäin yleinen, mutta siirrot eivät tämän kasvin kohdalla ole onnistuneet. On kuitenkin muutamia paikkoja, joissa siirto on onnistunut, mutta sielläkin pusikoitumisen vaara uhkaa. Ehkäpä vuosikymmenten kuluessa sekin saattaa löytää uudet pysyvät kasvupaikat, kunhan rannat hiukan muotoutuvat."
Vesistörakentamisen myötä kevättulvat ovat jääneet Kitisellä lähes kokonaan pois, jonka seurauksena rannat ovat vaarassa pusikoitua.
"Ennen tulva piti rantojen korkeamman kasvipeitteen kurissa, mutta nyt rannat pääsevät kasvamaan vapaasti. Pitemmällä aikavälillä pusikoituminen on aikamoinen uhka. Jos joillakin tahoilla energiaa riittää, rantoja olisi hyvä silloin tällöin raivata. Jokiyhtiö tosin on raivannut uusien altaiden rantoja, joten niillä paikoilla ei vielä ole mitään hätää", Laaksonen sanoo.
Tutkimustyötä omalla kustannuksella
Varsinaiselta koulutukseltaan Kyösti Laaksonen on ilmatieteilijä, jolta alalta hän vuonna 1976 väitteli Helsingin yliopistossa tohtoriksi. Toisen elämäntyön hän on tehnyt biologina. Jo vuosina 1958-59 hän tutki kasveja Korvasessa Lokan altaalla. Vuonna 1960 olivat vuorossa Kitisen rannat ja seuraavana kesänä Kittilä. Vuodesta 1984 lähtien hän on joka kesä inventoinut kasvia Kitisen altaiden rannoilla.
"Tarkoituksenani on ollut selvittää, minkälainen uhanalaisten kasvien tilanne oli jokivarsilla ennen vesistörakentamista ja miten se on rakentamisen myötä muuttunut. Tarkoitus on myös selvittää, miten tilanne jatkossa ehkä tulee muuttumaan."
Eläkkeellä Laaksonen on ollut jo pitkään. Kasvi-inventointia hän onkin tehnyt omalla kustannuksellaan.
"Teen tätä työtä omaksi ilokseni. Kaikki tiedot annan Helsingin yliopistolle ja sitä kautta muidenkin tutkijoiden käyttöön", hän kertoo.