"Puronieriä kestää ankaria ympäristöoloja, se kasvaa kylmässäkin vedessä ja sietää hyvin happamuutta", luettelee tutkija Kai Korsu puronieriän valtteja. Eduistaan huolimatta laji haluttaisiin kitkeä suomalaisjoista viimeiseen kalaan. Puronieriä on nimittäin Pohjois-Amerikasta tuotu laji, jonka pelätään syrjäyttävän kotoisen taimenemme.
Puronieriää tavataan Suomessa etenkin Taivalkosken ja Savukosken puroista. "Paikallisten kalastajien mukaan paikoin taimenet ovat jo kadonneet puroista, joihin puronieriää on istutettu", sanoo Korsu, joka tekee väitöskirjaa istutetun puronieriän vaikutuksista suomalaisiin taimenpopulaatioihin.
Puronieriä esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itärannikolla. Se on sukua Suomessa luontaisesti esiintyvälle nieriälle. Ensimmäiset istutukset Suomessa tehtiin jo 1800-luvun lopulla.
Korsun tutkimusjoet ovat Iijokeen laskeva Loukusanjoki ja Kemijoen latvat Savukoskella. Niihin puronieriä on tuotu 1970- ja 1980-luvuilla. Aineistoa kerätään Oulun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä.
Poikasvaiheen kilpailija
"Puronieriä kasvaa nopeasti lisääntymiskokoon", Korsu selvittää. Aivan varmasti ei tiedetä, miksi puronieriä on onnistunut levittäytymään niin tehokkaasti, mutta juuri kasvuvaihe saattaa olla ratkaiseva. "Lohikaloilla poikasvaiheen kilpailu on erittäin ankaraa", Korsu kertoo.
Pienissä puroissa puronieriätiheydet voivat olla moninkertaisia taimentiheyksiin verrattuna.
Puronieriää ja taimenta tutkitaan myös Paltamossa RKTL:n koeasemalla. Keinotekoisissa purouomissa selvitetään, pystyykö puronieriä syrjäyttämään taimenen ja missä elinvaiheessa tämä tapahtuu.
Tulokkaan poistaminen on vaikeaa. "Pohjois-Amerikassa on myrkytetty jokia, joissa istutuslajit ovat ongelma", Korsu tietää.
Pohjois-Amerikan länsirannikon jokiin on istutettu puronieriää ja siellä luontaisen punakurkkulohen alalajit ovat nyt sukupuuton partaalla. Toisaalta eurooppalaista taimenta on viety itärannikolle, jonka seurauksena puolestaan luonnonvarainen puronieriä on ahtaalla.
Puronieriä voi myös risteytyä taimenen kanssa. Amerikassa tästä on paljon havaintoja, Suomessa risteymiä ei liene vielä tavattu. Risteymäjälkeläiset eivät ole lisääntymiskykyisiä.
Istutuksista ongelmia
"Ihmisen tahallisesti tai tahattomasti siirtämät lajit ovat yksi suurimmista maapallon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä", Korsu toteaa.
Jos kirjolohi lisääntyisi Suomen vesissä, se olisi puronieriän ohella toinen merkittävä uhka luontaisille lohikaloillemme.
Suomalaisen taimenen kohtalo huolettaa Korsua. "Isot joet on valjastettu, taimenkannat ovat kärsineet tukinuittoperkauksista ja tuki-istutuksilla on sekoitettu lajin perimää."
Tyypilliset paikat, missä alkuperäisiä taimenkantojamme vielä on voimissaan, ovat latvapurot. "Ja nyt puronieriä iskee juuri sinne", Korsu toteaa.