Helsinki Nykyisiin 21,5 prosentin työeläkemaksuihin on 5-6 prosenttiyksikön nostamisen paine, jotta nykyinen eläketaso voidaan säilyttää vuoteen 2050. "Mikä on kyky ja halu nostaa eläkemaksuja, olisi erittäin tärkeä selvittää", korostaa Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro.
Eläkemaksujen noston paine on Puron mukaan koko tulevan eläkepolitiikan ydinkysymys.
"Samoin olisi ryhdyttävä selvittämään, miten realistisesti toteutuu tavoite, että ihmiset jatkavat työelämässä vielä noin kolme vuotta 63 vuoden eläkeiän jälkeen", Puro esittää.
Hän kommentoi pankinjohtaja Matti Louekosken puheenvuoroa "Mitä vielä tarvitaan" Eläketurvakeskuksen työeläkeseminaarissa tiistaina Helsingissä.
Louekoski uudisti esityksensä, että lisäeläkkeisiin verrattavien säästömuotojen pitäisi tulla verohelpotusten piiriin. Samoin Louekoski kannattaa valtiosihteeri Raimo Sailaksen ajatuksia siitä, että palvelujen perusmaksujen omavastuuosuutta tulee korottaa.
Eläkeuudistuksista toteutumista odottaa vielä muutos, jolla tavoitellaan parempaa tuottoa eläkesijoituksille. Työeläkeyhtiöiden sijoitusosuusprosentin nosto lisää riskiä ja vaatii siksi parempaa asiantuntemusta ja valvontaa. Louekoski esitti, että vakuutusvalvonnalle tulisi tavoitella samanlaista roolia sosiaali- ja terveysministeriön ohessa kuin mikä Rahoitustarkastuksella on Suomen Pankin alaisuudessa.
Louekoski muistutti, että vakuutusvalvonnan tärkein rooli on kuitenkin taata, että työeläkevakuuttajat pystyvät tulevaisuudessa turvaamaan sen eläketason, mikä tarvitaan. "Tämä on vähintään yhtä tärkeä valvottava kuin se sijoitusnurkka", sanoi Louekoski.
Kolme vuotta on
vähän tai liikaa
Eläkeuudistuksen syvän asiantuntijan, toimitusjohtaja Kari Puron mielestä kolmen vuoden työssä jatkamisen tavoite virallisen eläkeiän jälkeen saattaa olla varovainen ennuste. Voi käydä niin hyvin, että ihmiset jatkavat jopa neljä vuotta tai pidempäänkin. Tätä hän perusteli pohjoismaisilla kokemuksilla. Muissa Pohjoismaissa eläkkeelle siirtymisen ikä on korkeampi, ja kun suomalaisten terveyden ja työelämän tilanne ei ole poikkeava, sama suunta todennäköisesti tapahtuu meilläkin.
"Ottaen huomioon, että vuodesta 2004 lähtien töihin on joka vuosi tullut huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin työelämästä on lähtenyt, töitäkin on todella tarjolla", Puro huomautti.
Uusi eläkeikä rakentuu vapaaehtoisuudelle, joten on ihmisten arvovalintaa, millaisia valintoja he tekevät työn ja vapaa-ajan välillä. "Kolme vuotta voi olla jopa liikaa, joten senkin vuoksi realistinen tilanne pitäisi selvittää", Puro huomautti.
Vuonna 2008 työntekijät alkavat saada vuosittain kirjeen eläkekertymästään ja arvion siitä kuinka eläke muuttuu, jos töissä jatkaa yli 63 vuoden eläkeiän.
"Nykyinen eläkejärjestelmä turvaa toimeentulon, jonka taso on noin 70 prosenttia ansiotyössä oleviin verrattuna. Mutta tämä on keskimääräinen luku, joka tulevaisuudessa ei ehkä kosketa ketään. Hajonta eläkkeissä tulee olemaan nykyistä suurempi. On tärkeää, että ihmisillä on tieto omasta kohtalostaan", Puro tähdensi.
Viime päivät vellonut keskustelu siitä, että eläkkeet tulevat olemaan monien yllätykseksi vain 40 prosenttia palkasta, on eläkeasiantuntijoiden mielestä sensaatiohakuista tulkintaa prosenttiluvuista. Kokonaiseläke on noin 50 prosenttia ammatissa toimivien tasosta, huomautti Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. "Vuoteen 2050 ei tapahdu mitään dramaattista muutosta eläkkeiden tasossa", hän vakuutti.