Yli 63-vuotiaiden eläkettä anteliaammin kartuttava bonus on osoittautunut ennakoitua väkevämmäksi keinoksi kannustaa suomalaisia pysymään pidempään työelämässä, arvioi työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro.
Suomalaisten työuran pidentäminen on yksi osa uudistuspakettia, joka Puron johdolla koottiin tukevoittamaan eläkejärjestelmää. Puro jää eläkkeelle vuoden vaihteessa.
Puron mukaan 4,5 prosentin lisäkarttuma 63 vuoden jälkeen ja joustava eläkeikä tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden tarkastella tulevaisuuttaan pienemmissä pätkissä ja tehdä ratkaisut sen mukaan. -- Kun 63 vuotta täyttyy, voi katsoa, jospa sittenkin jatkaisin töissä, hän muistuttaa.
Tavoite on, että 40 vuodessa keskimääräistä eläkkeellejäänti-ikää saataisiin nostettua kolmella vuodella nykyisestä noin 59:stä. Puron mielestä tavoite on pikemminkin ala- kuin yläkanttiin.
Lisä maksaa itsensä
Puro myöntää, että jatko riippuu myös työpaikkojen kyvystä tarjota vaihtoehtoja vanhemmille työntekijöille.
Työtä helpottaa se, että suomalaisten ikärakenne tuo uudistuksiin väistämättä lisäpaineita. Jo parin vuoden ajan eläkkeelle on siirtynyt 10 000 ihmistä enemmän vuodessa kuin uusia voimia saadaan työpaikoille.
Vanhimpien työntekijöiden lisäporkkana on jo ehätetty tuomita liian anteliaaksi. -- Vaikka kaikki olisivat töissä 68-vuotiaaksi, siitä seuraava lisätyövuosimylly tuo 4,5 prosentin karttumasta huolimatta niin paljon lisää rahaa ja vähentää niin paljon menoja, että se on kannattava, Puro huomauttaa.
Työntekijä maksaa aina eläkemaksua. Eläke alkaa juosta vasta eläkkeellä.
Varovaisia arvioita
Muutenkin Puro jaksaa valaa uskoa jo tehtyjen uudistusten riittävyyteen, vaikka suomalaisen eläkejärjestelmän arvostelu on jälleen kiihtynyt.
Arvostelijoistakaan kaikki eivät puhu enää eläkepommista vaan toivovat jatkoa uudistuksille. Vaatimuksista keskeisin on maksukaton asettaminen työeläkemaksuille.
Laskelmien mukaan nykyinen hieman alle 22 prosentin työeläkemaksu nousee 5--6 prosenttiyksiköllä 40 vuoden aikana.
Puron mielestä nyt pitäisi olla malttia katsoa, mitä jo päätetyistä uudistuksista saadaan irti. Hän lisää aikaperspektiivin olevan vuosikymmeniä, joten säätöä voidaan tehdä myöhemminkin, jos siihen on tarvetta.
Paineita purkavia osia
Puro muistuttaa, että ensi vuoden alussa voimaan tulevilla uudistuksilla eläkelaitokset pääsevät pistämään sijoituksistaan aikaisempaa suuremman osan osakkeisiin. Pitkällä aikavälillä niistä on saatu paras tuotto.
Sijoituksista saatava 1 prosentin lisätuotto pienentää maksun korotuspainetta 2 prosenttiyksiköllä pitkällä aikavälillä. Vuosi lisää keskimääräistä työssäoloa purkaa painetta suunnilleen saman verran. -- Odotettavissa oleva työeläkemaksun korotuspaine on aika korkea, mutta on muistettava, että jos talous kasvaa edes maltillisesti -- 1,5--2 prosenttia -- seuraavat 40 vuotta, korkeita maksuja maksetaan vauraudesta ja palkoista, jotka ovat moninkertaisia tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna, Puro muistuttaa.
-- En halua vähätellä korotuspainetta. Yhdessä muiden ikääntymiseen liittyvien menopaineiden kanssa se on varmaan ongelmallinen. Kuvittelisin kuitenkin niin, että nyt katsotaan, mitä tehdyt temput vaikuttavat, sen jälkeen ennustetaan tulevaisuutta ja sitten mietitään, minkälaista maksun nousupainetta siedetään, hän jatkaa.
Puron mukaan tehdyn työn jäljiltä pitäisi olla odotettavissa pikemminkin myönteisiä kuin kielteisiä yllätyksiä.
Historiallista eläketyötä
Puro myöntää, että järjestelmä ei kohtele täysin oikeudenmukaisesti eri sukupolvia. Puroa surettaa myös se, että eläkejärjestelmämme ei aukene kovin helposti. Siihen pitäisi tulla parannusta, kun vuoden 2008 alusta jokainen saa vuosittain eläkelaitokseltaan laskelman kertyneestä eläkkeestä.
Eläkeläinen Puro ei jää tyystin sivuun, sillä hän on lupautunut vetämään toimikuntaa, joka tekee 50-vuotishistoriikin suomalaisesta eläketurvasta. Juhlaa vietetään 2012.