Kainuun malli on karsinut terveyspalveluja ja aiheuttanut ambulanssirallia ja monta muuta haittaa tavallisille kainuulaiselle. Mutta sillä tavallisella kainuulaisella ei ole nimeä eikä varsinkaan kasvoja. Omalla nimellä ei asioista puhuta.
Kuhmosta Helsinkiin juuri muuttanut maakuntavaltuutettu Anja Alanko (sd.) tietää syyn. "Pelätään, että jos omalla nimellä tullaan esiin, saadaan entistä huonompaa palvelua. Ei uskalleta sanoa, ettei jouduttaisi silmätikuksi. Kun omalla nimellään valittanut menee palvelua hakemaan, hänelle sanotaan, että sinähän tästä motkotit."
Suurinta osaa kainuulaisista ei hetkauta, tuottaako sosiaali- ja terveyspalvelut kunta vai maakunta. Työssäkäyvistä kaksi kolmasosaa saa hyvät työterveyspalvelut. Terveysasemilla jonottavat muut, eläkeläiset ja työttömät.
Ristijärvi ja Vuolijoki ovat menettäneet kokeilussa eniten palvelujaan. Lokakuun alussa terveysasemien palvelut supistettiin näytteiden ottoon, kansanterveyshoitajan vastaanottoon ja hoitotarvikejakeluun.
"En odottanut, että Vuolijoen terveysasema loppuu", Saaresmäessä asuva eläkeläinen Pirkko Väänänen sanoo. Etelästä parikymmentä vuotta sitten Vuolijoelle muuttanut Väänänen viihtyy syrjäisessä kodissaan, vaikka palveluja ei juuri ole.
"Kirjastoautokaan ei päässyt tänne, kun tie on niin huonossa kunnossa. En ennen tiennytkään, että maakunta hoitaa tienkin."
Saaresmäestä pääsee koulubussilla Kajaaniin kerran päivässä, jos jaksaa istua onnikassa, kun se vie koulukkaat Otanmäkeen, Vuolijoen kirkolle, Vuottolahteen ja kiertää vielä Kuusirannan kautta. Keskussairaalan aamuajoille sillä ei ehdi. Taksikyyti maksaa 160-200 euroa. Pirkko Väänäsellä ei ole autoa eikä ajokorttia.
Pirkko Väänästä harmittaa, kun hän joutuu käymään syöpähoitopiikillä Kajaanissa asti. Ennen se hoitui Vuolijoella 16 kilometrin päässä.
Yllätyksenä tuli reseptien uusinnan hitaus. "Apteekissa vasta kuulin, että reseptin uusinta kestää kaksi-kolme viikkoa. Ennen reseptin sai uusituksi päivässä tai parissa."
"Tuntuu melkein siltä, kuin pitäisi käydä pissillä Kajaanissa asti."
Pirkko Väänänen ihmettelee, miksi Suomi maksaa valtionvelkaansa vauhdilla ja samaan aikaan kansa kärsii, ainakin sen köyhin osa. "Valtion kuuluisi huolehtia kansalaisistaan ja jakaa kunnille tai maakunnalle rahaa, niin että peruspalvelut hoidettaisiin. 50-luvulla oltiin köyhiä, mutta silti riitti rahaa kyläterveyssisariin ja kunnanlääkäreihin