Lukijalta
Mielipide

Puretaan ylimääräinen kuntarakenne ja yhtenäistetään seurakuntien määrä

Televisiouutisissa Halsuan kunnanjohtaja kertoi, että oli nostettava veroprosenttia 23,5 prosenttiin.

Televisiouutisissa Halsuan kunnanjohtaja kertoi, että oli nostettava veroprosenttia 23,5 prosenttiin. Muuta keinoa ei ollut kuin lisätä nykyiseen 1,5 prosenttia, jotta talous tasapainottuisi ensi vuonna. Uutisissa todettiin, että useat kunnat joutuvat korottamaan vähitellen jopa yli kolme prosenttiyksikköä veroprosenttiaan.

Tilanne näyttää vakavalta, kun hiukan aikaisemmin Tilastokeskus julkaisi väestöennusteen. Ennuste on synkkä varsinkin pohjoisen ja itäisen Suomen kohdalla. Mikä avuksi, kun tiedämme maamme olevan hallinnoinnin suurvalta. Otan muutamia esimerkkejä pohdittavaksi.

Kainuussa on nyt asukkaita ennusteen mukaan 72 206 ja vuonna 2040 viidennes vähemmän, eli 59 196 henkilöä. Maakunnassa on yhdeksän kunnallista hallinto-organisaatiota. Käynnissä on jopa yhteistoimintaneuvotteluja. Talous on tiukalla. Veroprosentteja päätetään lähiaikoina. Sotkamo on ilmoittanut pudottavansa sitä. Se on hyvä.

Todellisuus on, että hallinnon raju muuttaminen on tarpeen. Väestön määrän muutos näyttää vääjäämättömältä.

Kala- ja Pyhäjokilaaksossa on, jos Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuu, 20 vuoden päästä noin 19 000 asukasta vähemmän kuin nyt. Alueella on ainakin 14 kunnan tai kaupungin hallinto-organisaatiota sekä Selänteen ja Kallion kuntayhtymät. Asukkaita on nyt 83 000 ja ennustevuonna 2040 69 764 asukasta. Samat lääkkeet kuin Kainuussa.

"Jos kuntatalous edellyttää kovia veronkorotuksia, veronmaksajat ovat todella tiukilla."

Oulun seurakuntayhtymässä on seurakunta jokaisessa liittyneessä entisessä kunnassa sekä entisessä Oulussa useita seurakuntia. Seurakuntayhtymän johtaja Pekka Asikainen toteaa haasteen olevan ihmisten juurettomuus (Forum24). Hän on oikeassa, mutta aika moni kirkosta eronnut laskee myös käteen jääviä euroja verojen jälkeen.

Seurakuntayhtymä ei liene ketterin hallintohimmeli. Pappien työstä paljon kuluu kokouksissa ja hallinnossa. Erillisiä seurakuntia Oulussakaan ei tarvita. Yksi Oulun tuomiokirkkoseurakunta on hyvä ratkaisu.

Limingassakin tiettävästi suunnitellaan seurakuntayhtymää eräiden seurakuntien kanssa. En kannata sitä. Kirkon päättävillä elimillä on avainasema, että kevennetään hallintoa.

Oulussa syntyi uusi Oulu. Hyvä. Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Lumijoki, Hailuoto sekä Ii kippuroivat itsenäisinä. Kunnat taistelevat elinvoimasta, asukkaista ja palveluista. Veroprosentti on tiukilla. Yhteistyö rakoilee, esimerkiksi jätehuolto, yhteinen kaavoitus ja niin edelleen.

Jos kuntatalous edellyttää kovia veronkorotuksia, veronmaksajat ovat todella tiukilla. Yhtenä keinona on, että puretaan ylimääräinen kuntarakenne ja sen ohessa yhtenäistetään seurakuntien määrä.

Kainuussa riittää yksi kunta, samoin Kala- ja Pyhäjokilaaksossa. Oulussa lähikuntien liitos tulee toteuttaa. Tämä prosessi on toteutettava koko armaassa isänmaassamme.

Nyt on kiire. Isommalla alueella tasoittuvat elinvoiman mahdollisuudet, sillä kaivokset, teollisuus, yhteiset palvelut, matkailu, sairastuvuus ja ikääntymisen vaikutukset ovat kuntarajan sisällä, ja ulkopuolella tällä hetkellä.

Jos muodostetaan isompia kuntia tai seurakuntia, tulee päättäjien olla viisaita ja heidän on kyettävä vaalimaan kansalaisten tarvitsemien lähipalvelujen säilyttäminen.

Yksi vaihtoehto voisi olla, että Uuttamaata lukuun ottamatta, maakunnan suuruinen kuntahallinto hoitaisi kaikkien kunnallisten palvelujen tuottamisen. Silloin kannattaisi toteuttaa ns. maakuntavero. Siinä tilanteessa Suomessa olisi vähän yli 20 kuntaorganisaatiota.

Terho Lipsonen

Liminka

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.