Puolustusvoimissa tarjoillaan 17 miljoonaa ateriaa vuodessa ja ruokaa valmistetaan 26 muonituskeskuksessa. Vuodessa tämä tarkoittaa noin 20 miljoonan euron elintarvikehankintoja.Tällä rahalla ruokitaan 27 000 varusmiehen lisäksi puolustusvoimien palveluksessa olevat 8 400 ammattisotilasta ja 8 000 siviiliä vuodessa.
Varusmies tarvitsee päivittäin 12-16,8 megajoulen verran energiaa. Viljatuotteiden osuus päivän ruoka-annoksesta on keskimäärin 300 grammaa. Valtaosa eli kaksi kolmasosaa kulutetuista viljatuotteista on nimenomaan leipää.
- Leipä puolustusvoimissa oli 1990-luvulle saakka yksinomaan näkkileipää. Pehmeää leipää sai ainoastaan lääkärintodistuksella, josta ilmeni, ettei henkilö voinut syödä näkkileipää heikkojen hampaiden tai muiden terveydellisten tekijöiden vuoksi, kertoo puolustusvoimien muonituksen ylitarkastaja Liisa Gröndahl.
Tätä nykyä leipätarjonta on hyvin monipuolista. Näkkileipää on tarjolla aina ja lisäksi tuoretta leipää, sämpylöitä tai piirakoita aamu- ja iltapalalla. Sekä lounaalla että päivällisellä tarjotaan lähes aina tuoretta leipää. Kuitupitoisuuden takia suosimme erityisesti kokojyväleipää ja vaihtelemme eri leipälajeja, sanoo Gröndahl.
120 000 kiloa näkkileipää
puolustusvoimille vuodessa
Tuoreen leivän tulo näkkileivän rinnalle on näkynyt myös näkkärin kulutusluvuissa. - Puolustusvoimille toimitetut näkkileipämäärät ovat vakiintuneet reilun 120 000 kilon paikkeille vuositasolla, kertoo avainasiakaspäällikkö Jukka Laurila Vaasan & Vaasan Oy:stä.
Sotavuosina armeijan päiväannos oli puoli kiloa kuivaa ruisleipää, mikä tarkoitti 300 000 miehen vahvuudessa huimaa 150 tonnin päivätarvetta. Suomen leipätehtaat pyörivät ympäri vuorokauden täyttääkseen armeijan tarpeen. Sota-ajan jälkeen näkkäriä toimitettiin huippuvuosina 700 000 kiloa puolustusvoimille.