Puolustusvoimia odottaa raju remontti. Säästöjä ei saavuteta viilaamalla ja höyläämällä menoja, vaan varuskuntia on lakkautettava ja reserviläisten määrää laskettava.
Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen vaatii puolustusvoimien perusteellista uudistamista. Vaatimus on kova, mutta ymmärrettävä. Monen asiantuntijan suulla on sanottu, ettei nykymenoilla ja armeijan rakenteella vastata tulevien vuosikymmenten haasteisiin.
Maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina puhunut Puheloinen sanoi Suomen puolustusvoimien tulleen uuteen tilanteeseen. Puolustuskyvyn ylläpidon kustannukset, puolustusmateriaalin vanheneminen ja asevelvollisten ikäluokkien pienentyminen eivät mahdollista nykyisen suuruisten puolustusvoimien ylläpitoa.
Puolustusvoimien komentaja ei esitä yksityiskohtaisia vastauksia kysymyksiinsä. Se on kuitenkin selvää, että organisaatioiden höylääminen ohuemmiksi ja toimintojen siirtely paikkakunnalta toiselle niitä supistaen eivät riitä. Niinikään uudistuksen on koskettava puolustusvoimia koko laajuudessaan.
Todennäköistä on, että komentajan linjavedon pohjalta tullaan esittämään varuskuntien sulkemisia ja toimintojen keskittämistä suurempiin yksiköihin. Maanpuolustus ei nykyaikana ole samalla tavalla alueellisesti sidottu kuin se on ollut. Mutta tämä edellyttää uudenlaisten, nopeammin liikkuvien joukkojen kouluttamista ja varustamista.
Varuskuntia tarvitaan vähemmän jo siksi, että asepalvelukseen astuvien määrä putoaa koko ajan. Vähenemistä tapahtuu, koska ikäluokat ovat määrältään aikaisempaa pienempiä ja koska entistä useampi asevelvollinen ei syystä tai toisesta astu riviin. Koko maassa varusmiespalveluksen suorittaa 72 prosenttia miehistä. Myös reserviläisten määrä on pudonnut 350?000:een ja pudonnee 250?000:een.
Oleellista on, että puolustusvoimia kehitetään sitä silmällä pitäen, mikä sen tehtävä on.
Puolustusvoimille ajan saatossa kasattu sellaisia tehtäviä, jotka eivät sille kuulu, mutta jotka nielevät kuitenkin sen voimavaroja. Esimerkiksi aluepolitiikka pitäisi hoitaa muulla tavalla kuin kasarmeja ylläpitämällä. Varuskunnilla kun ei maata puolusteta.
Maanpuolustuksen peruskysymys liittyy sen uskottavuuteen. Sen kulmakivenä puolestaan ovat motivoituneet joukot, jotka on varustettu oikeanlaisin työkaluin.
Maavoimien materiaalista merkittävä osa vanhenee tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden hinnat ovat tunnetusti jatkuvassa nousussa. Tämä aiheuttaa sen, että rahaa aseiden ajan tasalla pitämiseen pitää voida irrottaa jostain muusta. Valtiontalouden ehtyvästä kaivosta sitä ei löydy.
Puheloisen avaus tuli tärkeään saumaan, sillä eri puolilla Eurooppaa mietitään kuumeisesti, miten puolustus järjestetään.
Ruotsi hakee vastausta palkka-armeijasta. Saksa suunnittelee asevelvollisuudesta luopumista. Suomessa on vielä uskoa yleiseen asevelvollisuuteen, mutta kysymys nousee keskusteluun jo ensi viikolla, jolloin Risto Siilasmaan työryhmä julkistaa näkemyksensä yleisestä asevelvollisuudesta.