Vaikka Pohjoinen maanpuolustusalue ja Oulun sotilaslääni saatellaan puhein ja soitoin historiaan vuoden vaihteessa, on pohjoisella rintamalla kaikki hyvin. Kenraalimajuri Pertti Puonti tähdentää, että vuoden alusta voimaan astuva suuri rakennemuutos ei heikennä Pohjois-Suomen turvallisuutta.
"Alueellinen puolustus kattaa koko Pohjois-Suomen ja operatiivisia joukkoja valmistaudutaan käyttämään myös täällä. Varuskunnat pysyvät pohjoisessa, verkottumisemme muuhun yhteiskuntaan lisääntyy ja alueellinen näkyvyys säilyy", uuden Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja Puonti lupaa.
Uusi laki puolustusvoimista laittaa armeijan organisaatiota uusiksi laajemmin kuin koskaan sitten viime sotien. Perustana on kolmen vuoden takainen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Näkyvin uudistus on maavoimien nousu omaksi puolustushaaraksi meri- ja ilmavoimien tapaan.
Henkilöstöä vähennetään
Uudessa johtamis- ja hallintojärjestelmässä sotilasläänien esikuntien määrä vähenee kahdestatoista seitsemään. Maanpuolustusalueiden ja aiempien sotilasläänien tilalle muodostetaan neljä operatiivista ja kolme alueellista sotilaslääniä.
Esikuntarakenne kevenee ja henkilöstö vähenee. Pohjois-Suomessa irtisanottuja on yhteensä yhdeksän, toisiin tehtäviin siirretään noin 25 työntekijää.
"Lisäksi on muita siirtoja, jotka ovat normaalia puolustusvoimien henkilöstöresurssin käyttöä. Osaaminen on nyt kohdistettu sinne, missä sen uudessa organisaatiossa tuleekin olla", Puonti toteaa.
Vapaaehtoisuus
esille
Uudet aluetoimistot, joita Pohjois-Suomessa on Oulussa, Kajaanissa, Rovaniemellä ja Sodankylässä palvelevat muun muassa asevelvollisuus- ja reserviläisasioissa. Laajahkon aluetoimistoverkoston yhtenä tehtävänä on syventää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
Uusi laki määrittelee myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen aseman. Maanpuolustuskoulutus ry:stä tulee julkisoikeudellinen yhteisö. Se voi antaa sotilaallista koulutusta vapaaehtoisille puolustusvoimien tilauksesta.
Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen on kaavailtu vastaavan osasta maakuntajoukkojen koulutuksesta. Näitä vapaaehtoisia joukkoja käytettäisiin kriisiaikana lähinnä kohteiden suojaamiseen. Joukkoihin sijoitetuista vapaaehtoisesta, sitoumuksen tehneistä reserviläisistä saadaan nopeaa apua myös erilaisiin normaaliajan suuronnettomuustilanteisiin.
Reserviläisiä muistetaan useammin kuin muutamina viime vuosina: kertausharjoitusten määrää voidaan nostaa.
Lakiin on kirjattu myös puolustusvoimien mahdollisuus antaa apua toiselle valtiolle. Tällä avulla tarkoitetaan muuta kuin voimakeinoja edellyttävää apua esimerkiksi terrori-iskun, luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden sattuessa.
Kansallisin
ehdoin
Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on yksi puolustusvoimien tehtävistä.
Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala muistutti kuitenkin hiljattain, että puolustusvoimia kehitetään edelleen kansallisen puolustuksen tarpeista lähtien. Puolustusbudjetista oman maanpuolustusvalmiuden ylläpito viekin yhä 98 prosenttia.
Kaskeala on tähdentänyt myös, että etenkin puolustusmateriaalien hintojen nopeasti noustessa yleisen asevelvollisuuden merkitys korostuu. Se ansiosta puolustusbudjetin palkkakustannukset pysyvät kurissa.
Sodan ajan joukkojen määrä on Suomessa puolitettu 1990-luvun alusta. Ensi vuonna määrä on noin 350 000, mutta 2010-luvulla ehkä vain 250 000. Armeijan miesvahvuus olisi vielä silloinkin suurempi kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä.
