Helsinki
Puolustusvoimien hankintojen painopiste oli kuluneena vuonna edelleen valmiusyhtymien varustamisessa. Kansainväliseen toimintaan tarkoitettujen joukkojen varustaminen jatkui ja kolmas tärkeä alue oli pääkaupunkiseudun suojaksi tarkoitettujen joukkojen varustaminen nykyaikaisin taisteluvälinein.
Pääpaino oli maavoimissa, mutta myös merivoimat saivat liikkeelle uuden taistelulaivueen tarvitsemat hankinnat. Vielä vuoden lopulla allekirjoitettiin mittava kaksipuolinen pataljoonakäyttöönkin tarkoitettu taistelusimulaattorihanke.
Puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtajana toiminut kenraalimajuri Kalervo Sipi laskee lyhyellä aikavälillä asehankintojen ja varustamisen hinnan lyhyellä aikavälillä sadoiksi miljooniksi euroiksi. Pitemmällä aikavälillä hinta liikkuu miljardeissa. Vuoden 2003 alussa kenraalimajuri Sipi ottaa vastaan maavoimapäällikön tehtävät.
Pst-ohjuksia ja rynnäkköpanssarivaunuja
Vuoden aikana alkoivat kaksi vuotta sitten tilattujen Euro-Spike -panssarintorjuntaohjusten toimitukset saksalaiselta STN Atlakselta. Karjalan prikaatin valmiusyhtymä puolestaan sai keväällä ensimmäisen CV9030 -rynnäkköpanssarivaununsa. Sen alusta valmistetaan Ruotsissa Hägglunds Vehiclellä ja tykkitornin yhdistäminen alustaan tapahtuu Hämeenlinnassa Patria Vehiclesin tehtaalla. Vaunujen toimitukset jatkuvat vuoden 2005 loppuun.
Maalien tiedusteluun ja paikantamiseen tarkoitettu sveitsiläinen Ranger-tiedustelukone otettiin käyttöön keväällä. Konetta testattiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisessa sotaharjoituksessa Hangossa ampumalla ilmaan. Miehittämättömät tiedustelukoneet on sijoitettu Tykistöprikaatiin Niinisaloon. Kaikkiaan koneita hankittiin kuusi. Yksi niistä ehti jo tuhoutua lokakuussa Jämillä.
Vuoden suuria hankintoja olivat myös ampumatarvikkeet, joita ostettiin kymmeniä tuhansia kiloja.
Saksalaista sotamateriaalia
Suomalainen sotavarustehankinta keskittyi vuoden 2002 aikana useilta osin kolmioon Saksa, Ruotsi ja Suomi, mutta hankintoja tehtiin aina Etelä-Afrikasta saakka. Neljän ASRAD-R lyhyen kantaman ilmatorjuntapatterien hankinta saksalaiselta STN Atlakselta on suurimpia valmiusyhtymien varustamistilauksia. Järjestelmien ohjukset, Bolidet, valmistetaan Ruotsissa. Patterit sijoitetaan kevyiden kuorma-autojen lavalle.
Saksalaista sotamateriaalia ovat käytetyt, mutta nykyaikaiset Leopard 2 A4 -taistelupanssarivaunut, joita Suomi ostaa syyskuussa tehdyn kauppasopimuksen mukaan 124 kappaletta ministeriön ilmoittamaan 120 miljardin euron hintaan. Suora-ammuntavoimaiset taistelupanssarivaunut säilyvät näin maavoimien taisteluvälineenä ainakin vuoteen 2025.
Mittavia hankkeita ovat lämpökamerahankkeet (LMA) jalkaväelle, ilmatorjunnalle ja kenttätykistölle, tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän (TVJ) hankkiminen kotimaasta ja ajoneuvohankinnat.
Meri- ja rannikkopuolustus
Hallituksen raha-asiainvaliokunta antoi pitkän väännön jälkeen lokakuun lopussa siunauksensa uuden rannikko-ohjusjärjestelmän hankkimisesta puolustusvoimille. Saksalaisen STN Atlaksen toimittavan Euro-Spiken lisäksi merivoimille hankitaan Umkhonto it-ohjusjärjestelmä eteläafrikkalaiselta Kentronilta.
Pitkänkantaman Euro-Spike kuuluu samaan ohjusperheeseen kuin saman nimiset panssarintorjuntaohjukset. Tämän on laskettu tuovan kustannussäätöjä. Ohjusjärjestelmä todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi.
Hallituksessa sen hankkimisesta käytiin pitkät keskustelut, koska siinä on komponentteja eri valmistajilta Israelista, Saksasta ja Ranskasta. Hankintaa yritettiin liittää aseostoksi Israelista, joka valvoi silloin asevoimillaan palestiinalaisalueita. Euro-Spiken valmistaja todettiin monikansalliseksi ja hyväksyttiin hankintalistalle: sen ampumalaite vielä huolletaan Suomessa ja varaosatkin ovat Euroopasta.
Merivoimat jatkoi uuden taistelulaivueensa varustamista. Laivue 2000 koostuu kahdesta Hamina-luokan ohjusveneestä ja neljästä T2000-ilmatyynyalusta. Testi- ja koulutuskäytössä molempia on yksi. Toinen normaaliuppoamainen Hamina-luokan laiva luovutetaan merivoimille keväällä. Taistelulaivueen rakentaa Aker Finnyards Raumalla. Sille on jo tilattu erilaisia elektronisia järjestelmiä omasuojaa, tulenjohtoa ja valvontaa varten.