Reilut kahdeksan prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneista keskeyttää palveluksen terveyssyistä, puolet heistä neljän ensimmäisen inttiviikkonsa aikana.
Puolustusvoimat pyrkii vähentämään keskeyttämisiä lähestymällä kirjeitse tammikuussa palvelukseen astuvia noin 14 000–15 000:ta.
"Toivomme, että ne nuoret miehet, joilla on palvelukseenastumismääräys seuraavaan saapumiserään, muistaisivat tarkistaa onko heidän terveydentilansa kunnossa eli pystyvätkö he aloittamaan palveluksen. Ja jos eivät, ottaisivat yhteyttä oman sotilaslääninsä esikuntaan", majuri Niilo Kärki Pääesikunnan asevelvollisuusosastosta sanoo.
Tarkoitus olisi, että ne jotka eivät opiskelu- tai muista syistä voi suorittaa nyt varusmiespalveluaan myös kertoisivat siitä ajoissa ja hakisivat tarvittaessa lykkäystä, palvelusluokan muutosta tai joukko-osaston siirtoa.
"Henkinen valmentautuminen voisi alkaa vähän ennemmin kuin joululomalla kotona käydessä", Kärki esittää.
Tammikuussa palvelukseen astuvat saavat tiedotteen mukana kunto-ohjelman, missä neuvotaan nostamaan kuntoa niin, ”ettei ole heti ensimmäisestä kevyestä kolmen vartin sulkeisesta ihan piipussa. ettei saa henkeä kulkemaan”.
"Peruskoulutuskaudella, jo 8:nnella viikolla, tehdään päätöksiä miehen lopullisesta kouluttamisesta: kuka menee johtajaksi, kuka sotilaspoliisiksi, kuka kuljettajaksi, kuka lääkintämieheksi. Kun fyysinen kunto on alusta alkaen hyvä, pystyy keskittymään koulutukseen ja pääsee helpommin siihen tehtävään mihin haluaa ja arkipäivän elämä on helpompaa", Kärki perustelee hyvän peruskunnon tärkeyttä.
Kunto-ohjelma ei ole uusi, vaan koulutusosaston aiempaa tuotantoa. Sama esite jaetaan kutsunnassa kutsuntaikäisille, mutta tammikuussa varusmiehiksi tulevat ovat vuosi tai kaksi sitten jo määrätty palvelukseen tammikuun erään.
Fyysisen kuntorajan asettaminen ei kuitenkaan ole Kärjestä mielekästä, sillä tehtävät ja niihin vaadittava fyysinen kunto vaihtelevat melkoisesti.
"Eri joukko-osastoissa on hyvin erilaisia tehtäviä. Joissakin fyysinen jaksaminen ei ole läheskään niin tärkeätä kuin jonkun erityisalueen tai spesiaaliominaisuuden hallitseminen." Yli puolet terveysongelmista on psyykkisiä. Niissä ongelma on se, että asianomaiset eivät itsekään usein tiedä, ettei heidän kanttinsa kestä varusmiespalvelua. ”Korvien väliin kurkistaminen” ei onnistu puolustusvoimiltakaan, vaikka sitä on yritetty.
"Meillä oli aikaisemmin kutsuntavaiheessa peruskoe kakkonen, jolla mitattiin mielen tasapainoa ja johtamisominaisuuksia. Siinäkään ei löytynyt sellaisia tekijöitä, joilla olisi voitu karsia pois palvelusta." Kärki muistuttaa, että kaikesta huolimatta meillä 90 prosenttia ikäluokasta aloittaa varusmiespalvelunsa ja yli 80 prosenttia suorittaa sen loppuun. Naapurimaassa Ruotsissa vain 35 prosenttia ikäluokasta suorittaa varusmiespalvelun.