Eduskunnan puolustusvaliokunta toivoo, että EU:n kriisinhallintajoukot lähetetään tositoimiin silloin, kun tarve on. Muuten koko järjestelmä on mietittävä uusiksi.
Valiokunta antoi keskiviikkona lausuntonsa kahden EU-joukkoihin kuuluvan suomalaisen sotilasosaston asettamisesta ensi vuonna korkeaan valmiuteen.
Lausunnossaan valiokunta arvioi, että vaikka valmiusvuoroihin osallistumisesta on ollut Suomelle hyötyä, saman rahan voisi kenties käyttää tehokkaamminkin.
Suomi asettaa ensi vuonna kaksi EU-joukkoihin kuuluvaa sotilasosastoa korkeaan valmiuteen. Kolme vuotta sitten perustettuja joukkoja ei ole lähetetty tehtävään kertaakaan.
Poliittista kynnystä laskettava
Valiokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan taisteluosastoille ei tule hakea tehtäviä, jotka eivät niille sovellu vain sen takia, että konseptia voitaisiin testata käytännössä.
--?Mutta joukkojen käyttöön liittyvää poliittista kynnystä pitäisi laskea niin, että joukot eivät olisi vain kirjoissa ja kansissa vaan että niitä tarpeen tullen myös käytetään.
Valmiuden luominen kahteen taisteluosastoon ja 300 suomalaissotilaan koulutus maksaa lähes 29 miljoonaa euroa. Vastaavasti 26?000 reserviläisen koulutus maksoi viime vuonna 18 miljoonaa euroa.
Suomelle taisteluosastoihin osallistuminen on kalliimpaa kuin ammattiarmeijoita käyttäville maille, jotka voivat ilmoittaa valmiuteen olemassa olevia joukkoja. Suomi joutuu kutsumaan reserviläiset harjoituksiin erikseen ja maksamaan koulutuksesta ja valmiudessa olemisesta.
Puolustusvaliokunta haluaisi eduskunnalle myös tarpeeksi aikaa päättää osallistumisen ehdoista ja tarpeellisuudesta.
--?Nyt olemme tapahtuneen tosiasian edessä emmekä voi enää sanoa, että ei osallistuta. Mutta nyt on syytä arvioida, mitä ehtoja seuraavalla kerralla osallistumiselle halutaan asettaa, Korkeaoja sanoo.