Oulu
Suomalainen puolustusvälineteollisuus on pienyrittämistä jo eurooppalaisessa mittakaavassa puhumattakaan laajemmista kansainvälisistä kuvioista. Alan vuotuinen liikevaihto liikkuu 300-500 miljoonan euron välillä, mikä on vain pari prosenttia Euroopan puolustustarviketeollisuuden kokonaisluvusta.
"Vaikka jo historiallisten syiden takia tämä ei ole mikään puolustusteollisuusmaa, niin teknologian taso ja osaaminen on hyvin korkealla", sanoo Metalliteollisuuden keskusliiton sisällä olevan noin 30 yritystä edustavan Suomen Puolustusteollisuusyhdistyksen asiantuntija, apulaisjohtaja Henrik Nordell.
Puolustusvoimien kumppanina kotimaiset alan toimijat ovat korvaamattomia, vaikka nykyään ase- ja asejärjestelmähankintoja tehdään kaikkialta maailmasta.
"Suomalaisen valmistuksen tärkeys on näkynyt meidän tulostavoitteissa muun muassa niin, että puolustusvoimien materiaalihankinnoista kasvava osa halutaan kohdentaa kotimaiselle teollisuudelle. Me näemme, että kotimaan teollisuudella on omat tehtävänsä paitsi rauhanajan toimia myös mahdollisia kriisiajan skenaarioita varten", sanoo kaupallinen neuvos Arto Koski puolustusministeriöstä.
Kansainvälisiä
kumppaneita kaivataan
Sekä alan teollisuus että tuotteita ostava puolustusvoimat ovat viime aikoina viestittäneet yhä selvemmin, että pelkät kotimaiset kaupat eivät riitä alan kehittämiseen Suomessa.
Puolustushallinnossakin kansainvälisyys nähdään oikeana suuntana.
"Olemme esimerkiksi huoltovarmuuden ja kriisivalmiuden ajatusmallissa pyrkineet kehittämään ampumatarviketeollisuutta ja sen toimintaedellytyksiä. Pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan siihen, että ampumatarviketeollisuus löytäisi ulkomaisia asiakkaita, koska oma tilauskanta ei pitkällä tähtäimellä pysty järkevällä tavalla ylläpitämään kotimaista tuotantoa", Koski kertoo.
"Kotimainen ampumatarviketuotanto on kovin perinteistä mutta perinteisillä tuotteilla ei maailmanmarkkinoille mennä, vaan pitää keksiä jotain uutta. Me olemme esittäneet, että lähdetään liikkeelle niin, että kotimainen ampumatarviketuotanto säilytetään ja etsitään sellaisia kumppanuuksia, joiden avulla voitaisiin saada niin hyviä tuotteita, että niillä voitaisiin myös ulkomailla pärjätä", esittää puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtaja, kontra-amiraali Pertti Malmberg.
Arto Kosken mukaan ministeriö toivoo, että ampumatarvikepuolella Suomi voisi toimia erityisosaajana ja tarjota osaamistaan muun muassa muille pohjoismaille. Tämä olisi myös kaikkein taloudellisin ratkaisu.
"Pohjoismaiden ja Euroopan unionin tavoitteena on, että pystyisimme löytämään yhteisiä säveliä tuotteiden kehittämisessä ja hankinnoissa. Tavoitteena on myös se, että voimavaroja yhdistämällä päästäisiin kaikkia osapuolia palveleviin tuloksiin, kun kaikkialla on pulaa resursseista", Koski sanoo.
Myös puolustusteollisuusyhdistys pyrkii järjestötasolla tukemaan kansainvälistä yhteistyötä.
"Alan järjestöillä on olemassa eurooppalainen kattoyhdistys, Edig, johon kaikki EU-maiden sekä Naton Euroopan maiden puolustusteollisuusyhdistykset kuuluvat. Edigin puitteissa käsitellään tulevaisuuden tarpeita ja mietitään, miten EU:n tapaan voitaisiin harmonisoida ja yhdistää voimia ja tehdä eurooppalaisia puolustustarvikkeita", Henrik Nordell kertoo.
Huoli huolto- ja
korjauskyvystä
Rajallisista resursseista huolimatta puolustusministeriössä pidetään tärkeänä sitä, että kotimainen osaaminen säilyy niin korkealla tasolla, että puolustusvoimien kalusto pystytään kaikissa olosuhteissa huoltamaan omin voimin.
"Kotimainen teollisuus on ehdottomasti saatava mukaan meidän ulkomaisiin asejärjestelmähankkeisiin, jotta pystymme luomaan huolto- ja korjauskyvyn maahan", puolustusministeriön Koski sanoo.
Asevarikot ovat tähän saakka vastanneet huollosta ja korjauksesta ja ainakin puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtaja uskoo tehtävän pysyvän myös varikoilla kaikista ulkoistuspuheista huolimatta.
"Me keskitymme meidän hallinnassa olevan materiaalin ylläpitoon. Vastaanottotarkistukset, varastointi, varastotarkastukset ja huollot kuuluvat meille. En väitä, etteikö tällaista voitaisi joskus siirtää jonkun kumppanin tehtäväksi, mutta toistaiseksi kenelläkään ei tunnut olevan edes mitään kiinnostusta tällaiseen hommaan. Tämä on tällaista kurjaa perustehtävää, jossa ei ole mitään suuria intohimoja. Kukaan ei voi tällaisesta saada suuria rahoja eikä pikaisia voittoja ja uskonkin, että tämä tehtävä pysyy meillä pitkään", kontra-amiraali Pertti Malmberg painottaa.