Suomen puolustusta kehitetään lähivuosina ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyä ja torjuntaa varten. Puolustusjärjestelmän kehittämisen ja puolustusmateriaalihankintojen painopistealueina ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä.
Nämä linjaukset sisältyvät puolustusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2003–2006. Suunnitelma perustuu hyvin pitkälle valtioneuvoston viimevuotisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin ja niiden perusteella hyväksyttyyn puolustuksen rahoitustasoon.
Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuutta pienennetään 350 000 henkeen vuoden 2008 loppuun mennessä.Tämä tavoite sisältyi niin ikään selontekoon.
Suomella on viime aikoihin asti ollut puolen miljoonan miehen sodanaikainen armeija. Viimeksi vahvuustavoite pudotettiin 430 000:een. Käytännössä tämä merkitsee, että aktiivipalvelukseen ei vastedes enää määrätä yli 35-vuotiaita.
Strategisen iskun torjunnassa joukkojen suorituskykyä on parannettava. Tämän vuoksi vuosittain kertausrahoituksiin osallistuvien reserviläisten määrä on tarkoitus nostaa 35 000:een. Näin ollen laihojen kertausharjoitusvuosien jälkeen siirrytään normaalitilaan.
Suunnitelmassa mainitaan, että rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioihin ilmoitetun joukon valmius ja varustus saatetaan kansainvälisten sitoumusten mukaisiksi. Suunnitelmaan sisältyy kehittämisohjelma, joka mahdollistaa puolustusvoimien kansainvälisen kriisinhallintavalmiuden kehittämisen.
Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja jaetaan suunnitelmassa kolmeen perustekijään. Ensinnäkin tarkoituksena on uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen.
Toisena perustekijänä on pysyttäytyminen vallitsevissa oloissa sotilaallisesti liittoutumattomana. Suunnitelmassa ei siten puututa keskusteluun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Kolmantena perustekijänä on osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi.
Puolustuksen kehittämisohjelman edellytyksenä on, että puolustushallinnon rahoitus on on tänä vuonna 1,72 miljardia euroa, ensi vuonna 1,75 miljardia euroa ja sitä seuraavana vuonna 1,78 miljardia euroa. Vuosina 2003–2008 rahoituksen keskiarvo on enintään 1,82 miljardia euroa vuodessa.
Suunnitelmassa arvioidaan, että laajamittaisen sotilaallisen konfliktin uhka Euroopassa säilyy vähäisenä. EU:n laajentuminen parantaa olennaisesti hyvinvoinnin ja turvallisuuden edellytyksiä nykyisen unionin ulkopuolella.
Suunnitelmassa huomautetaan, että myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta Euroopassa ja sen ulkopuolella on Suomeen ja sen kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä, jotka on otettava huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.
Alueellisia tai paikallisia selkkauksia saattaa puhjeta myös Euroopassa tai sen lähialueilla. Balkanin alue on edelleen monella tapaa kriisialtis, vaikka siellä onkin tapahtunut myönteistä kehitystä.
Suunnitelmassa tuodaan esiin erikseen terrorismin uhka. Ministeriö korostaa, että terrorismi on uhka kansainväliselle turvallisuudelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle, demokratialle ja oikeusvaltiolle.
Kansainvälisellä yhteistyöllä ei ole pystytty estämään sitä, että jotkut valtiot edelleen tukevat terroristijärjestöjä.
Suunnitelmassa puututaan myös jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Tutkimuksissa ei ole löytynyt sellaisia korvaavia järjestelmiä, jotka olisivat sopusoinnussa Ottawan sopimuksen kanssa ja jotka sopisivat sellaisinaan Suomen puolustusjärjestelmään.
Työtä jatketaan edelleen. Pyrkimyksenä on, että Suomi voisi liittyä sopimukseen vuonna 2006 ja jalkaväkimiinat voitaisiin hävittää vuoden 2010 loppuun mennessä uskottavasta puolustuskyvystä tinkimättä.