Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toivoo, että suomalaiset luottaisivat niihin arvioihin, joita hän ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ovat sanoneet EU:n perustuslakiehdotukseen liittyvästä puolustusyhteistyöstä. Vanhanen lausui toiveensa EU:n huippukokouksen päättyessä perjantaina Brysselissä.
"Keskustelu on nyt alkanut, ja siihen tulee monta ulottuvuutta. Se tuo keskustelun maan pinnalle. Olen tyytyväinen, että nyt siirrytään itse asiaan", Vanhanen totesi.
Pääministerin mukaan puolustusyhteistyöstä käydyssä keskustelussa painotettiin, että ratkaisut tehdään yhdessä.
"Tämä on juuri se suunta, jota olemme toivoneet", Vanhanen sanoi.
Vanhanen painotti, että nyt tehdään ratkaisuja EU:n uuteen perussopimukseen liittyvästä puolustusyhteistyöstä. Suomi tekee omat ratkaisunsa ajallaan. Siihen ei tässä vaiheessa ole kiirettä. Rakenteellista yhteistyötä, eli pitemmälle menevää puolustusyhteistyötä koskevat kriteerit tehdään yhdessä Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa.
Chirackin vaati
avoimuutta
Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi, ettei puolustusyhteistyötä koskevassa keskustelussa heti kannata puhua puolustusytimestä. Puolustusyhteistyötä valmistellaan yhdessä ja ratkaisut tehdään yhdessä.
Vanhanen toivoi, että käyty keskustelu antoi puheenjohtajamaa Italialle hyvät eväät jatkaa puolustusasioiden valmistelua hallitusten välistä konferenssia varten. EU:n ulkoministerit käsittelevät puolustuskysymyksiä seuraavan kerran 18. marraskuuta.
Innokkaimmin puolustusyhteistyötä ajaneen Ranskan presidentti Jacques Chirackin totesi perjantaina, että yhteisen puolustuksen on oltava täysin avoin kaikille.
"Me yritämme luoda Euroopan puolustukselle rakenteen, joka on avoin kaikille ja yhteen sopiva Nato-sitoumustemme kanssa. Siitä ei ole epäilystäkään", Chirac sanoi lehdistötilaisuudessa.
Yhteistyö vahvistaa
unionin kykyä toimia
EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet keskustelivat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta myös päämiesten illallisella torstaina. Presidentti Tarja Halonen kertoi, että keskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa pitää vahvistaa, myös sotilaallista kapasiteettia.
Halonen luonnehti keskustelua niin, että esille oli otettu asioita, jotka eivät missään tapauksessa tule kysymykseen. Yhteistyöstä ei pidä tehdä suljettua klubia, vaan sen oltava avoin kaikille ja sen on vahvistettava unionin kykyä toimia.
Eurooppalaisten puolustushanke on herättänyt Yhdysvalloissa ja Natossa levottomuutta. Suunnitelmia pidetään Naton perusteita horjuttavana. Pääministeri Vanhasen mukaan on luonnollista, että Natossakin keskustellaan näistä asioista.
Blair ei vaaranna
Naton asemaa
Huippukokouksen ensimmäisenä päivänä Britannian, Belgian, Saksan ja Ranskan johtajat keskustelivat keskenään puolustuskysymyksistä, mutta mitään uusia ehdotuksia ei näiden maiden taholta kokouksessa esitetty. Huhuja ehdotuksista ehti liikkua runsaasti.
Alun perin puolustusyhteistyöhön nihkeästi suhtautunut Britannia on jonkin verran lieventänyt asennettaan ja ryhtynyt Yhdysvaltain vastustuksesta huolimatta uudelleen keskustelemaan eurooppalaisesta puolustuksesta. Se ei kuitenkaan ole valmis menemään niin pitkälle, että luotaisiin Natolle rinnakkaisia järjestelmiä tai perustettaisiin eurooppalaisille erillinen esikunta. Tällaista hanketta ajoivat Saksa, Ranska, Belgia ja Luxemburg viime keväänä, mutta esikuntasuunnitelma on hautautumassa.
"En koskaan aseta Natoa vaakalaudalle", Britannian pääministeri Tony Blair korosti perjantaina lehdistötilaisuudessa.
Nato kokoontuu
kriisikokoukseen
Blair vahvisti, ettei hän hyväksy erillistä komentorakennetta EU:lle, vaan ainoastaan suunnitteluyksikön. EU:lle ei ole tarpeen luoda omia puolustusrakenteista. EU voi toimia Blairin mukaan silloin, kun Nato ei halua olla aktiivinen.
Blair torjui päämiesten keskustelussa myös joidenkin maiden ajaman suunnitelman keskinäisistä turvatakuista. Jokainen hyväksyy Blairin mukaan lopulta sen, että puolustustakuut ovat lähtöisin Natosta.
Muut maat haluavat Britannian mukaan, koska eurooppalainen puolustusyhteistyö ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista ilman Britannian kapasiteettia.
"Euroopan puolustusta ei voi tehdä ilman Britanniaa", vahvisti jopa presidentti Chirac perjantaina.
Eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä tekivät ensimmäisen kerran yhdessä aloitteen Ranska ja Britannia vuonna 1998. Irakin kriisin aikana Britannia selvästi irtautui keskusteluista Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi.
Yhdysvaltain ärsyyntyminen heijastuu jo selvästi Natossa, sillä Yhdysvaltain aloitteesta Nato kokoontuu maanantaina kriisikokoukseen. Nato ja EU-maiden turvallisuuspolitiikasta vastaavat suurlähettiläät kokoontuvat yhteiseen neuvotteluun tiistaina.
Natossa on käyty kuluvalla viikolla Yhdysvaltain ja Ranskan välillä kiivas yhteenotto eurooppalaisten suunnitelmista. Yhdysvallat pelkää suunnitelmien heikentävän Natoa ja Ranskan suunnittelevan salaa vielä pitemmälle meneviä toimia.