Suomi on päättänyt perustaa EU:ta tukevan hybridiosaamiskeskuksen, jos muita jäsenmaita saadaan siihen mukaan, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Tavoitteena on saada keskus pystyyn ensi vuoden aikana. Hankkeen rahoitus on vielä auki. Niinistön mukaan rahallista tukea odotetaan myös muilta jäsenmailta.
Niinistö kertoi Suomen kansallisesta päätöksestä tänään EU:n puolustusministerien kokouksessa Bratislavassa.
EU-maiden puolustusministerit keskustelevat parhaillaan puolustusyhteistyön tiivistämisestä Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa. EU-maiden pääkaupungeissa on laadittu asiasta erilaisia aloitteita.
Stoltenberg: EU:n puolustusyhteistyö ei heikennä Natoa
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että EU:n aikeet syventää puolustusyhteistyötä eivät heikennä Natoa. Stoltenbergin mukaan vahva eurooppalainen puolustus on Natolle eduksi. Myös EU:n ulkoministeri Federica Mogherini korostaa, että EU ja Nato täydentävät toisiaan, eivätkä kilpaile keskenään.
Suomi katsoo EU:n puolustusyhteistyötä eri näkökulmasta kuin isot Nato-maat Saksa, Ranska ja Italia. Kyseiset maat painottavat EU-yhteistyössä kriisinhallintaa, terrorismin torjuntaa ja pakolaiskriisin hoitoa. Suomen näkemyksissä korostuvat Venäjän herättämät huolet ja hybridiuhkien torjunta.
Suomalaislähteen mukaan Saksan ja Ranskan näkemykset vastaavat kuitenkin pitkälti Suomen tavoitteita. Maat pitävät tärkeänä, että EU vahvistaa sotilaallista kykyään, jotta riippuvuus Yhdysvalloista vähenisi.
Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen korostaa, että kyse ei ole kilpailusta Naton kanssa.
- Tarvitsemme vahvan Euroopan. Kaikki mikä vahvistaa Euroopan puolustusta, vahvistaa myös Natoa, hän sanoi Slovakian Bratislavassa, jossa EU:n puolustusministerit ovat koolla.
Saksa ja Ranska ovat nostaneet esiin yhteisen esikunnan perustamisen EU:n kriisinhallintaoperaatioita varten. Maat ajavat hanketta nyt kun sen vahvin vastustaja Britannia on jättämässä unionin.
Saksan ja Ranskan aloite niin sanotusta puolustusunionista sisältää muitakin toimia kuten yhteisen EU-budjetin materiaalihankintoja ja puolustusalan tutkimusta varten. Saksan mukaan osallistuminen yhteistyöhön olisi vapaaehtoista.
Britannialla yhä jarru päällä
Suomea Bratislavan kokouksessa edustavan puolustusministeri Niinistön mukaan EU:n yhteinen operaatioesikunta voisi olla perusteltu hanke. Osa jäsenmaista pelkää, että se johtaa päällekkäisiin rakenteisiin Naton kanssa.
Esikunnasta johdettaisiin EU:n siviili- ja sotilasoperaatioita, kuten ihmissalakuljettajien vastaisia toimia Välimerellä. Tällä hetkellä sotilasoperaatioiden johto on isojen jäsenmaiden vastuulla.
Italia on ehdottanut pidemmälle menevää mallia, jossa EU-maat yhdistäisivät myös joukkojaan yhteisen esikunnan komentoon. Ajatus herättää monissa maissa vahvaa vastarintaa, koska se luo ikäviä mielikuvia EU-armeijasta, joka vaarantaa kansallisten armeijoiden itsenäisyyden.
Britannia uhkaa estää EU:n sotilaallisten rakenteiden luomisen niin kauan kuin se on unionin jäsen.
- Aiomme myös vastedes vastustaa ajatusta EU:n armeijasta tai EU:n sotilaspäämajasta, jotka heikentäisivät Natoa, sanoi Britannian puolustusministeri Michael Fallon Bratislavassa.
Britannian odotetaan käynnistävän eroprosessinsa ensi vuoden alussa. Neuvottelut voivat hyvin viedä ainakin pari vuotta.
Fallon tähdensi, että Britannia kantaa edelleen vastuutaan eurooppalaisesta turvallisuudesta Naton jäsenenä.
- Olemme jättämässä Euroopan unionin mutta olemme sitoutuneita Euroopan turvallisuuteen, ja olemme lisäämässä joukkoja Viroon ja Puolaan ensi vuonna.