Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kommentoi perjantaina aamupäivällä Lännen Medialle Venäjän ilmavoimien SU-27-taisteluhävittäjien torstaina Porvoon edustalla tekemiä alueloukkauksia. Kyse ei ollut kuljetuskoneista, vaan hävittäjistä, jotka Suomen ilmavoimien ottamien kuvien perusteella olivat todennäköisesti myös raskaasti aseistettuja.
– Ilmatilaloukkauksiin Suomi suhtautuu aina vakavasti. Rajavartiolaitos tutkii, ja Venäjältä tullaan kysymään, Niinistö kiteyttää, missä mennään nyt.
Yhdysvaltain varapuolustusministeri Robert Work on parhaillaan Helsingissä allekirjoittamassa Suomen ja Yhdysvaltain aiejulistusta maiden kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämisestä.
Work saapui Helsinkiin torstaina samoihin aikoihin, kun ensimmäinen alueloukkaus tapahtui.
Ovatko Venäjän tekemät ilmatilaloukkaukset signaali jostakin?
– Poikkeuksellinen tilanne, että kaksi kertaa saman vuorokauden aikana tapahtuu näin. Sitä on vaikea sanoa, mikä on loukkausten syy. Tietenkin tilanne mietityttää. Tutkinta etenee vakiintuneiden kaavojen mukaisesti: puolustusministeriö on tiedottanut loukkauksesta, ja rajavartiolaitos toimii esitutkintaviranomaisena.
”Fakta on tietenkin, että varapuolustusministeri Work on Suomessa”
Koetteko, että ilmatilan loukkauksilla on yhteys aiejulistuksen allekirjoittamiseen?
– Se on asia, jota pitää Venäjältä kysyä. Minun tuntemuksillani ei ole siinä mielessä merkitystä tässä asiassa. Fakta on, että kaksi ilmatilan loukkausta on tapahtunut. Ja fakta on tietenkin, että varapuolustusministeri Work on Suomessa, Niinistö sanoo.
Venäjä ehätti jo yöllä kiistämään, että sen hävittäjät olisivat loukanneet Suomen ilmatilaa.
Puolustusministeri Niinistö painottaa, että Suomi pitää ilmatilaloukkauksia kiistatta tapahtuneina tosiasioina.
– Kyllä. Ilmatilaloukkaukset ovat tapahtuneet, hän korostaa.
Niinistön mukaan Suomi suhtautuu erittäin vakavasti tapahtuneeseen. Hän arvioi, että ulkoministeriö kutsuu pian Venäjän suurlähettilään puhutteluun.
– Se on aina vakava asia, jos Suomen alueellista koskemattomuutta loukataan. Vakavasta suhtautumisesta kertoo se, että Suomi julkaisee kaikki epäillyt ilmatilaloukkaukset ja että ilmavoimat on molemmat epäillyt ilmatilaloukkaukset valokuvannut.
– Eli valmius on kaiken aikaa ollut ilmavoimilla, puolustusministeri painottaa.
Venäläisten tekemien ilmatilaloukkauksien dokumentointi osoittaa, että Suomi on ollut erittäin nopeassa valmiudessa puuttumaan alueellisen koskemattomuutensa loukkauksiin. Hornet-hävittäjät ehtivät kahdesti tunnistamaan SU-27-hävittäjän, joka ei ollut molemmissa tapauksissa sama kone. Niinistö korostaa Suomen valmiuden tasoa, mutta ei voi kertoa, mistä Hornetit nousivat ilmaan tai minkälaisia ohjeita hän on nyt antanut ilmavoimien johdolle.
– Nopeus kertoo siitä, että meillä on edellytykset valvoa ilmatilaamme niin kuin pitääkin. Jokainen ilmatilaloukkaus on vakava. Olkoon se miten lyhyt tahansa. Ulkoministeriö hoitaa nyt asiaa Venäjän suuntaan. Voisin kuvitella, että suurlähettiläs ensi alkuun kutsutaan keskusteluun, Niinistö sanoo.
– Olennainen asia on, että meillä on kyky tunnistaa kaikki ilmatilaloukkaukset. Valmiudesta kertoo, että ehdimme ottaa vielä valokuvatkin. Tapauksia on viime aikoina ollut kiitettävän vähän. Vuoteen 2014 verrattuna tämä ja viime vuosi ovat olleet hiljaisia, Niinistö pohtii.
Nyt Hornetit olivat siivellä – ja se on Suomelle kallista
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) antoi keväällä 2014 ”Hornetit siivellä alta aikayksikön”-lausuntoja, vaikka reagointinopeudessa venäläisten hävittäjien lentoihin olisi ilmeisesti ollut parannettavaa.
– Nyt sitten oltiin siivellä, mutta totta kai tämä valmiuden ylläpitäminen tuottaa kireän talouden aikoina meille melkoisia taloudellisia kustannuksia. Valmiuden ylläpito ei ole ilmaista. Se ei ole pelkästään Hornet-kone ja sen polttama kerosiini, vaan valmiuteen liittyy melkoinen henkilökunta ja mekaanikkojoukko, joka joutuu olemaan valmiudessa. Kustannukset kasvavat aina, jos joudutaan vaihtamaan kenttiä. En sano, että sitä olisi nyt tehty, mutta jokainen tietää, että käytettäviä lentokenttiä vaihdetaan aina silloin tällöin, Niinistö kertoo.
Ilmavoimat sai vuonna 2015 lentopolttoaineen käyttämiseen lisärahoitusta vuoden 2014 aktiivisen valvontatoiminnan takia.
– Vuoden 2014 toiminta oli johtanut siihen, että ei ollut tarpeeksi lentokoulutusta ehditty antaa. Totta kai valmiuden nimissä tehdyt lennot käyvät jossain määrin koulutuksesta, mutta eivät täysimääräisesti. Lentäjien ammattiturvallisuuden takia on syytä ylläpitää koulutusta, puolustusministeri toteaa.
Puolustusministeri kertoo puhuvansa tapahtumista Yhdysvaltain varapuolustusministerin kanssa, jos vieras ottaa aiheen ministereiden tapaamisessa esille.
– Jos Work ottaa asian esille, niin totta kai keskustelemme siitä osana yleistä sotilaspoliittista tilannetta Itämerellä. Jos hän ei asiaa ota esille, en sitä erityisemmin nosta itse esille, koska tarkoitus on Suomen ja Yhdysvaltain välisestä puolustusyhteistyötä keskustella.
