Kolmoismurhasta syytetyn Nils Gustafssonin asianajajat pyrkivät järjestelmällisesti kumoamaan syyttäjien väitteet torstaisessa loppulausunnossaan.
Puolustuksen mukaan mikään seikka ei osoita Gustafssonia murhamieheksi. Sen sijaan on runsaasti näyttöä siitä, että Seppo Boismanin, Irmeli Björklundin ja Tuulikki Mäen surmasi ulkopuolinen puukottaja.
Asianajajat Riitta Leppiniemi ja Heikki Uotila katsoivat, että ulkopuolisesta hyökkääjästä todistavat useat seikat. He mainitsivat jälleen muun muassa surmapaikan läheltä löytyneen tyynyliinan, jonka veri ja sperma eivät kuuluneet kenellekään Gustafssonin seurueesta.
Tuntemattomasta tappajasta kertoivat asianajajien mielestä selvästi myös kahden todistajan, Heikki Salosen ja Olavi Kivilahden, havainnot. Molemmat huomasivat liikettä telttapaikan lähistöllä surmayön jälkeen.
Puolustuksen käsitys on, että kummassakin tilanteessa hahmo oli kolme nuorta surmannut ja Gustafssonin henkihieveriin mukiloinut ulkopuolinen.
"Kaikkia verijälkiä
ei tutkittu"
Puolustus korosti yhteenvedossaan, ettei mistään syyttäjien faktoina pitämistä asioista ole täyttä varmuutta.
"Kaikkia teltan verijälkiä ei tutkittu tai niistä ei saatu tunnistettavaa dna:ta. Ei ole myöskään vahvaa päätelmää siitä, että Gustafssonin kengät olisivat olleet surmaajan jalassa", teknisiä tutkimuksia vaillinaisiksi moittineet Leppiniemi ja Uotila listasivat.
He tyrmäsivät täysin käräjillä esiintyneen yllätystodistajan tarinan ja pyrkivät vesittämään keskusrikospoliisin tutkijan Markku Tuomisen kuuleman Gustafssonin tunnustuksen.
Asianajajien mukaan yllätystodistajan kertomuksen oikeellisuutta ei pystytä tarkistamaan. Tuomisen väittämä tunnustus taas ei ole totta.
Gustafsson kommentoi Tuomisen todistusta viime viikolla sanomalla, että "tunnustus" oli todennäköisesti huulenheittoa. Maanantaina KRP:n kuulustelussa hän kuitenkin kuittasi Tuomisen puheet keksityiksi.
Leppiniemi taas vihjasi torstaina oikeussalissa, että poliisi oli ylipäätäänkin jäävi todistamaan.
"On harvinaista, että oikeudessa todistaa käsiteltävän jutun tutkija. Hänhän puhuu omasta työstään ja sen laadusta. Ihmettelen myös sitä, että 'tunnustukseen' ei palattu ikinä kuulusteluissa. Yleensähän poliisi pyrkii saamaan sellaisen nauhalle tai paperille."
"Syytteet
hylättävä"
Ylipäätään puolustus oli sitä mieltä, että syyttäjien teoria pohjautuu turhan paljon fantasiaan.
"Mistään ei esimerkiksi käy ilmi se syyttäjien päätelmä, että Gustafsson olisi hermostunut kun ei saanut seksiä. Olisin toivonut, että syyttäjät olisivat pitäytyneet tosiasioissa ja jättäneet mielikuvituksen salin ulkopuolelle", Leppiniemi tilitti.
Hänen mukaansa muun muassa syyttäjien esittämä surma-aseiden ja telttaseurueen omaisuuden piilottelu ei olisi Gustafssonilta mitenkään onnistunut.
"Gustafssonilla oli aivovamma, minkä vuoksi hän oli toimintakyvytön ja löydettäessä tajuton. Tajuttomuus ei ole mikään on-off-tila, vaan siitä toetaan vähitellen. Hän ei siis voinut toimia syyttäjien väittämällä tavalla ja vaipua uudelleen tajuttomaksi."
Puolustus vaatii syytteen hylkäämistä. Jos käräjäoikeus katsoo Gustafssonin tehneen henkirikokset, niitä on puolustuksen mukaan pidettävä tappoina ja siten vanhentuneina. Oikeus antaa tuomionsa kuukauden kuluttua.