Valtioneuvoston helmikuussa julkaisema puolustusselonteko antaa puolustuksemme kehittämiselle selkeät suuntaviivat pitkälle ensi vuosikymmenelle. Selonteossa arvioidaan sotilaallista toimintaympäristöä, kuvataan puolustuksen nykytilaa ja linjataan puolustuskykymme tulevaisuutta.
Lähialueemme turvallisuustilanne on heikentynyt. Myös sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Toimintaympäristön epäsuotuisasta kehityksestä huolimatta Suomeen ei kohdistu juuri nyt sotilaallista uhkaa. Velvollisuutemme on kuitenkin ylläpitää toimintaympäristöömme suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta. Varaudumme Suomeen kohdistuvaan sotilaallisen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen huolehtimalla omasta puolustuksestamme. Tämä vakauttaa myös turvallisuusympäristöämme.
On tarve kehittää uutta, mutta samalla myös ylläpitää ja korvata vanhaa puolustuskykymme säilyttämiseksi. Kehittämisen kärkiä ovat joukkojen valmius, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kauaskantoinen tulivaikutus.
Valmiutemme kehittäminen sisältyy sekä normaaliolojen toimintaan että poikkeusoloihin varautumiseen. Muutoksen vaikutukset ovat suurimpia maavoimissa muuttaessamme koulutukseen keskittynyttä puolustushaaraamme määrätietoisesti valmius- ja koulutusorganisaatioksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uusien korkeammassa valmiudessa olevien joukkojen rakentamista ja kouluttamista.
Selonteossa linjataan myös sodan joukkojemme vahvuuden nostaminen 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Sodan ajan joukkoihin kuuluvat nyt riittävän koulutustason saavuttaneet varusmiehet ja Puolustusvoimiin tarvittaessa liitettävät rajajoukot. Lisäksi kriisiajan joukkojen perustamisesta vastaavat organisaatiot liitetään osaksi paikallisjoukkoja.
Tämän vuosikymmenen kehittämisen painopiste on Maavoimissa. Keskeisiä hankkeita ovat uusien sodan ajan joukkojen kehittäminen ja varustaminen sekä muun muassa liikkuvuuden, tulivoiman ja iskukyvyn kehittäminen. Ajankohtaisesta tulivoiman kehittämisestä kertoo esimerkiksi vastikään tehty K9-panssarihaupitsikauppa. Hankinta vahvistaa entisestään tykistöjärjestelmäämme, joka on yksi Euroopan suurimmista.
Suunnitelmallisella kehittämisellä taataan se, että Maavoimilla on kättä pidempää myös jatkossa. Ensi vuosikymmenelle suunniteltujen Maavoimien materiaalihankkeiden laajuus on lähes kolminkertainen Laivue 2020 -hankkeeseen nähden.
Meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti 2020-luvulla. Poistuvia suorituskykyjä korvaavat alus- ja hävittäjähankinnat ovat puolustuksemme elintärkeitä strategisia hankkeita. Merivoimien Laivue 2020:llä korvaamme seitsemän elinkaarensa päässä olevaa alusta.
Hanke on edellytys meripuolustuksen tehtävien toteuttamiseksi myös ensi vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Hornet-hävittäjäkaluston korvaaminen monitoimihävittäjillä mahdollistaa jatkossakin kykymme puolustaa koko ilmatilaamme ja ylläpitää ennaltaehkäisevää puolustuskykyä. Hankittavien järjestelmien ylläpito on osa niiden käytön aikaisia kustannuksia. Ylläpitokustannusten arvioidaan olevan nykyisen kaluston suuruusluokkaa.
Selonteon linjausten toimeenpano edellyttää riittäviä resursseja. Selonteossa esitetään linjausten toteuttamiseksi kolme tiivisti toisiinsa yhteydessä olevaa rahoitusinstrumenttia, jotka liittyvät valmiuteen, strategisiin hankkeisiin ja muihin materiaalihankintoihin.
Valmiuden kehittämiseen esitetty vuosittainen 55 miljoonan euron lisäpanostus varmistaa sen, että kykenemme vastaamaan joka hetki sotilaallisiin uhkiin ympäristön vaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäresursseja tarvitaan muun muassa päivystys- ja varallaolokorvauksiin sekä sotamateriaalin käyttövalmiuden kohottamiseen. Strategisten hankkeiden rahoitus ei ole puolestaan mahdollista nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista, mistä syystä ne tulee rahoittaa erillisvaroin.
Puolustusvoimat on joutunut viime vuosina kohdentamaan rahoitustaan sotavarusteiden hankinnasta toimintaan valtion yleisten säästötoimenpiteiden, kasvaneiden kustannus- ja menopaineiden sekä muuttuneen toimintaympäristön asettamien vaatimusten takia.
Selonteon resurssikirjausten toteutuminen turvaa riittävän toiminnan ja valmiuden tason. Ne mahdollistavat myös maavoimien ja yhteisten suorituskykyjen kehittämisen ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Strategisten hankkeiden rahoitus muodostaa perustan, jolle 2020-luvun puolustusjärjestelmä rakentuu. Jos hankkeita joudutaan rahoittamaan nykyisen investointikehyksen sisältä, se vaikuttaa ratkaisevasti puolustusjärjestelmän kehittämiseen.
Selonteko ja sen linjaukset antavat Puolustusvoimille selvän suunnan tulevaisuuteen. Riittävät resurssit ovat edellytys selonteon linjausten toimeenpanolle ja samalla puolustuskykymme säilyttämiselle ensi vuosikymmenelle.
Kirjoittaja on puolustusvoimain komentaja ja kenraali.