Oululaisen Erkki Tanskan puolukan poiminta keskeytyi viime viikolla ikävästi, kun Ylikiimingintien läheisyydestä metsäpolun varresta paljastui arviolta 40 metrin pituinen jätekuoppa.
"Joku on vaivautunut oikein kuopan kaivamaan ja sitten on tuonut tänne roskansa. Järkyttävä siivo! Vaikea ymmärtää, miten joku viitsii luontoa roskata tällä tavalla", Tanska harmittelee jätekuopan reunalla.
Tanska on kokenut marjastaja ja sanoo liikkuneensa metsissä paljon. Vastaavaan sotkuun hän ei ole ennen törmännyt.
"Taimikosta päätellen tämä kuoppa on kaivettu ajat sitten. Mutta uusiakin jätteitä tänne on tuotu muovikanistereista päätellen", hän arvioi.
Ympäristönsuojelusuunnittelija Marketta Karhu Oulun seudun ympäristövirastosta luonnehtii muovikanistereiden ja hajonneiden roskapussien peittämää kuoppaa laittomaksi kaatopaikaksi, jonne joku on kärrännyt roskiansa useamman kerran.
"Nyt selvitämme, kuka tästä on vastuussa. Lähtökohtana on, että roskaaja maksaa jälkien siivoamisen. Jos tekijää ei saada selville, vastuu siirtyy maanomistajalle. Viime kädessä alueen puhdistus tulee kunnan vastattavaksi", Karhu sanoo.
Luonnon roskaaminen ei ole Oulun seudulla mitenkään harvinaista. Vuosittain ympäristöviranomaisten tietoon tulee muutamia kymmeniä ilmoituksia eriasteisesta roskaamisesta. Etenkin keväisin sulaneiden lumien alta paljastuu jätteitä ja romuja, jotka olisi pitänyt kuljettaa kaatopaikalle.
"Ihmiset ovat tässä suhteessa tottelemattomia. Jos joku vie johonkin omia roskiaan, kohta joku toinen kantaa omat roskansa perässä, vaikka kyseessä olisi laiton paikka", Karhu sanoo.
Jätekätköt jäävät piiloon
Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastajan Pirkko Kekonin mukaan ympäristön roskaaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi poliisin tietoon tulleet jäterikkomukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1997 vuoteen 2003. Ilmi tulleet tapaukset ovat vain murto-osa ongelman laajuudesta, sillä valtaosa metsien jätekätköistä ei tule koskaan viranomaisten tietoon.
Kekoni sanoo, että etenkin pienten kaatopaikkojen lopettamiset ja jätteen käsittelymaksujen korotukset ovat lisänneet roskaamista.
"Monesti näissä tapauksissa kyse on siitä, että ihmiset eivät vain viitsi kuljettaa suurempia jäte-eriä pitemmän matkan päässä sijaitsevalle kaatopaikalle. Etenkin syrjäseuduilta ei jakseta lähteä kaatopaikalle, ja siksi peräkärryt kipataan jonnekin metsäautotien varteen", Kekoni havainnollistaa.
Myös vanhat asenteet ovat tiukassa. Vielä runsaat kymmenen vuotta sitten kunnalliseen järjestettyyn jätehuoltoon kuuluminen oli vapaaehtoista, ja jätteet saattoi kuljettaa itse maksutta kaatopaikalle. Jätelain voimaan tulon jälkeen järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen on tullut pakolliseksi ja maksulliseksi.
"Vielä on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että jätehuolto ei saisi maksaa", Kekoni sanoo.
Kaikki luonnon roskaaminen on lailla kielletty. Maanomistaminen ei oikeuta roskaamaan omia maita, eikä maanomistaja voi antaa ulkopuolisille lupaa roskien tuomiselle metsään.