Keskustan entinen kansanedustaja ja poliittisen historian tutkija Tytti Isohookana-Asunmaa Haukiputaalta arvioi, että keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen haksahti pahemman kerran verratessaan Timo Soinin johtaman perussuomalaisten ja keskustan yhteistä historiaa sekä alkiolaisia juuria.
Korhonen ehdotti Helsingin Sanomissa, että puolueiden pitäisi yhdistyä, jolloin uusi puolue voisi saavuttaa yli 30 prosentin kannatuksen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ehti antaa rukkaset kosinnalle.
Isohookana-Asunmaa sanoo, että tärkein ero keskustalaisella alkiolaisuudella ja perussuomalaisilla on populistisuus ja siihen liittyvä suvaitsemattomuus, joita piirteitä keskustalla ei ole koskaan ollut.
"Keskustan oppi-isä Santeri Alkio jos kukaan oli suvaitsevaisuuden puolustaja, ja hän puhui ihmisen kasvun puolesta ennen muita meriittejä. Korhosen tulkinta menee tässä suhteessa aivan liian pitkälle", Isohookana-Asunmaa perustelee.
Hän on viime aikoina työskennellyt poliittisen historian tutkijana ja tehnyt väitöskirjan maalaisliitosta ennen kansanedustajakausiaan. Heinäkuun alussa hänet nimitettiin Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan Suomen poliittisen historian dosentiksi. Hän aloittaa opetustyön syksyllä.
Isohookana-Asunmaan mielestä Soini ja perussuomalaiset pohjaavat arvonsa kansallistunteeseen, mikä on tyypillistä ääriliikkeille. Keskusta on sitä vastoin aina ollut tiukasti keskiryhmässä. Ainoa asia, joka on joskus historian melskeessä saattanut yhdistää liikkeitä, on herraviha.
Jarmo Korhonen vetoaa myös siihen, että Veikko Vennamo kuului keskustan edeltäjään, maalaisliittoon, josta erosi 1958 perustaakseen perussuomalaisia edeltäneen Suomen maaseudun puolueen (SMP).
Isohookana-Asunmaa sanoo, että SMP ja perussuomalaiset ovat jatkaneet 1920-luvulla perustetun, populistisen Suomen pienviljelijöiden puolueen perinnettä, eivät maalaisliiton. Vennamo perusti puolueensa henkilökohtaisista syistä, koska ei päässyt maalaisliiton puheenjohtajaksi, johon oli suorastaan tunkua.
Hän arvioi, että Vennamo ratsasti suosioon 1960-70-luvuilla elämöimällä vasta perustetusta puoluetukijärjestelmästä ja veteraanien tilanteen huonosta hoidosta aikana, jolloin koettiin suuri yhteiskunnallinen murros. Samaan tapaan ääriliikkeet pärjäsivät 1930-luvun lamavuosina.
"Vennamolaiset ja perussuomalaiset ovat saaneet kannattajia enemmän kommunisteista ja äärioikeistolaisista kuin keskustalaisista, jota on koko yli satavuotisen historian ajan leimannut yhteisöllisyys, ei mustavalkoisuus", Isohookana-Asunmaa korostaa.