Puolueiden roolia presidentinvaaleissa painetaan aktiivisesti taka-alalle. Sauli Niinistöllä ja Paavo Väyrysellä on kansanliikkeensä, ja Pekka Haaviston kampanjassa vihreiden roolia on huolella häivytetty.
Pesäeron teko puolueisiin johtuu osin siitä, että presidentinvaalit ovat leimallisesti henkilövaalit. Suorassa kaksivaiheisessa kansanvaalissa on kyettävä kokoamaan äänestäjiä yli puoluerajojen.
- Puolueen tunnukset tai ohjelmat eivät erityisesti vaaleissa näy, koska kyseessä on henkilövaali, sanoo Haaviston kampanjapäällikkö, viestintäyrittäjä Riikka Kämppi.
Puolueiden häivyttäminen ei johdu vain vaalin luonteesta. Luottamus puolueisiin on murentunut, ja niiden kautta vaikuttaminen ei enää kiinnosta äänestäjiä. Puolueet ovat muuttuneet ehdokkailleen jopa taakaksi, arvioi Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi Turun yliopistosta.
- Tartutaan ennemmin johonkin muuhun teemaan kuin puolueen ideologiaan, ja sillä koetetaan erottua.
Raha ja kampanjatyö kelpaavat
Puolueilla on kuitenkin yhä keskeinen rooli kampanjoiden rahoittajina ja kenttätyössä. Presidentti Niinistön tukiyhdistys ei huoli puolueilta rahaa, mutta kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat vahvasti mukana kampanjatyössä. Niinistön kampanjapäällikkö on hänen erityisavustajansa Pete Pokkinen, joka on avustanut myös kokoomusministereitä.
Haaviston kampanjabudjetista noin viidennes tulee vihreiltä. Kämpin mukaan puolueella on vahva rooli kenttätyössä.
Keskusta, SDP ja perussuomalaiset luottavat yhä perinteiseen malliin, jossa puolue rahoittaa kampanjasta leijonanosan.
- Puolue ei ole eikä aio olla taustalla, linjaa Matti Vanhasen kampanjapäällikkö, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska.