Epätoivoiset yritykset pelastaa Kreikka täydelliseltä romahdukselta ovat ajaneet maan sisäpoliittiseen kriisiin. Päähallituspuolueen, vasemmistolaisen Syrizan rivit hajosivat parlamentissa päätettäessä viime viikolla suhtautumisesta velkojien määräämiin uudistusvaatimuksiin.
Kreikan poliittiset laineet lyövät Suomeen saakka. Sitä myöten kun Kreikan taloustilanteen epätoivoisuus on valjennut, Suomessa hermostuneisuus puolueiden sisällä on kasvanut ja erilaiset näkemykset suhtautumisessa kriisin ratkaisuun ovat ponnahdelleet pintaan.
Eniten Kreikan tilanne koettelee perussuomalaisia. Puolue rakensi vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjansa puhtaasti jo tuolloin pinnalla olleen Kreikan kriisin ympärille. Pääosin sen ansiosta puolue ylsi historialliseen vaalivoittoon.
Siitä saakka perussuomalaiset ovat vaatineet Kreikan tukipiikin panemista kiinni. Tämä oli keskeisesti esillä myös viime kevään eduskuntavaaleissa.
Nyt puolueen päästyä hallitukseen takki näyttää kääntyvän.
Kaikki tietävät Suomen riskien kasvavan, jos tukipaketti hyväksytään. Sen tietää myös puheenjohtaja Timo Soini, joka on puolustanut hallituksen linjaa Kreikan tukemisessa.
Perussuomalaisten äänestäjäkunnassa mahdollinen lisätuki Kreikalle herättää kovaa kritiikkiä. Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala on asettunut selkeästi Soinin linjaa vastaan ja vaatii puolueensa lähtöä hallituksesta. Epäilemättä Saarakkalan näkemyksille löytyy vankkaa tukea kansan syvistä riveistä, joihin perussuomalaisten kannatus nojaa.
Kreikan tukeminen ei ole mikään läpihuutojuttu pääministeripuolue keskustassakaan. Puolueen kannattajakunnan ydinjoukko on aina suhtautunut kriittisesti Euroopan unioniin ja epäilee vielä enemmän Kreikan tukemisen mielekkyyttä.
Keskustan veteraanipoliitikon, eurokansanedustaja Paavo Väyrysen masinoima kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen kuulumisesta euroalueeseen on heijastus puolueen sisällä muhivista mielialoista.
Juha Sipilän asemaa puolueen puheenjohtajana Väyrynen ei puoluelinjasta poikkeavalla aloitteellaan kykene horjuttamaan, mutta saa aikaan ylimääräistä hämminkiä.
Väyrynen on saanut tukea erikoiselta taholta, sillä entinen sosiaalidemokraattinen kansanedustaja Mikko Elo näkee Uuden Suomen kolumnissaan euron tuoneen vain ongelmia ja esittää siksi kansanäänestystä liittovaltiokehityksestä. SDP:n nykyjohto tuskin riemuitsee Elon ulostulosta.
Ilman tahroja ei selviä kokoomuskaan, joka on ollut hallituksessa kaikki nämä vuodet, jolloin Kreikan kriisiä on yritetty ratkoa.
Viimeksi hämmennystä ovat herättäneet puheenjohtaja Alexander Stubbin ristiriitaiset selittelyt siitä, onko Suomi ajanut Kreikan eroa eurosta vaiko ei.
Yksi asia on varma: keskustelu Kreikan ympärillä jatkuu vilkkaana vielä pitkään eri puolilla Eurooppaa ja vaikuttaa sisäpolitiikkaan monessa maassa.
Pääkirjoitus