Suomalaisilla on vaaleissa vara valita. Rekisterissä on 21 puoluetta, joista monet yrittävät eduskuntaan joka vaalissa, vaikka tulokset ovat jääneet perin laihoiksi.
Jokaisen eduskuntavaalin alla ilmaantuu tukku uusia puolueita ja entiset yrittävät sinnitellä puoluerekisterissä. Tällä hetkellä Suomessa on virallisesti 21 puoluetta, jos paperipuolue SMP lasketaan mukaan. Luku on korkeimpia, ellei korkein. Yleensä rekisterissä on 16-18 puoluetta.
Puolueiden perustamisbuumi alkoi jo 70-luvun lopulla. Siitä lähtien on yrittäjiä riittänyt. On ollut ihmisyyden ja naisten puoluetta, kansanvallan liittoa sekä SKDL:ää, Devaa ja kommunistipuoluetta samaan aikaan.
Jos puolue ei ole kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa saanut kansanedustajan paikkaa, se poistetaan puoluerekisteristä. Takaisin puolueiden joukkoon se pääsee, jos se onnistuu keräämään 5 000 kannattajakorttia. Esimerkiksi liberaalit on kannattajakorttien ansiosta nyt rekisteröity puolue.
Maaliskuun eduskuntavaaleissa äänestäjät voivat valita peräti 20 puolueen ehdokkaista. Lisäksi voivat tulla valitsijayhdistysten ehdokkaat. Vähintään 100 äänioikeutettua henkilöä voi perustaa valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi. Esko-Juhani Tennilä on ainakin kerran valittu eduskuntaan valitsijayhdistyksen turvin, kun hän ei kommunistien sisäisten kiistojen takia sopinut varsinaisen puolueen listoille. Oulun läänissä Asser Siuvatti on ollut valitsijayhdistyksen ehdokkaana.
Demokratiassa pitää olla vaihtoehtoja. Jos perinteiset puolueet eivät äänestäjille kelpaa tai ne tekevät kehnoa politiikkaa, äänestäjillä on oikeus etsiä vaihtoehtoja.
Järjestelmää on joskus arvosteltu siitä, että perinteisten puolueiden ehdokkaat ovat etuoikeutetussa asemassa esimerkiksi puoluetuen takia. Ennen kuin tukea veronmaksajilta voi edellyttää, täytyy olla jonkinlaista näyttöä siitä, että kannattajina on muitakin ystäviä ja kylänmiehiä. Paikka eduskunnassa on hyvä mittari.
Pienet puolueet yrittävät yhdistää voimansa ja toivovat, että sitä kautta jollekin vaaliliittokumppanille avautuisi paikka auringossa. Pirkanmaalla liberaalit, ex-kansanedustaja Veltto Virtasen Kirjava "Puolue" - Elonkehä Puolesta - KIPU sekä perussuomalaiset päättivät solmia vaaliliiton.
Yleensä pienet puolueet ovat suurten puolueiden taktisia ohjuksia, joiden avulla kerätään ääniä omien edustajien läpimenon varmistamiseksi. Perussuomalaisten ohella liberaalit ja kristillisdemokraatit ovat pyrkineet vaaliliittoon suurten puolueiden kanssa. Kaikissa vaalipiireissä se ei ole onnistunut. Esimerkiksi Oulun läänissä vaaliliiton muodostavat liberaalit, kristillisdemokraatit ja RKP.
Eduskuntahinku on synnyttänyt hyvinkin merkillisiä yrittäjiä, jotka jäävät kuriositeeteiksi, vaaleista toiseen. Vapaan Suomen Liiton ja Eläkeläiset Kansan Asialla -puolueen ohella tarjolla on puolue vaihtoehtoväelle, muutosvoimille, köyhien asialla oleville ja yhteisvastuuta kannattaville. Myös Suomi Nousee - Kansa Yhdistyy sekä Suomen Kansan Sinivalkoiset ovat puoluerekisterissä. Näitä voi luonnehtia hyvinkin oikealla oleviksi.
Myös Tarton rauhan rajoja tavoitteleva Koko Suomen Liitto haluaa puoluerekisteriin. Se voi onnistua, jos kannattajakortit luovutetaan oikeusministeriölle nopeasti niin että se ennättää käsitellä asian vielä tässä kuussa.
Uuden puolueen perustaminen ja rekisteröiminen puoluerekisteriin edellyttää, että sille laaditaan säännöt ja puolueohjelma. Puoluerekisteriin merkittävän yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena tulee olla valtiollisiin vaaleihin vaikuttaminen. Sääntöjen tulee turvata, että puolueen päätöksenteossa ja toiminnassa noudatetaan kansanvaltaisia periaatteita.