Niin sanottu Tarastin toimikunta kokoustaa loppukesästä ja alkusyksystä vielä kolme kertaa.
Noiden kolmen kerran aikana muovataan lopulliseen muotoon laki, jolla on kauaskantoisia merkityksiä. Lokakuussa ryhmä jättää ehdotuksensa oikeusministeriölle ja sen pohjalta eduskunta säätää lain, joka on yksi tärkeimmistä korruptionvastaisista säädöksistä Suomessa.
Sekä kotimaiset että ulkomaiset asiantuntijat pitävät tulevaa lakia demokratian kannalta erittäin merkittävänä. Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin Greco antoi Suomelle kovaa kritiikkiä poliittisen rahoituksen hämäryydestä tehdessään maatarkastuksen kesäkuussa 2007.
Tuleva laki määrittää paljolti sen, mitä tietoa tavalliset kansalaiset voivat saada esimerkiksi yritysten tai lobbareiden politiikkaan kanavoimasta rahasta, ja siitä kenelle jaetut rahat päätyvät.
STT haastatteli kaikkia Tarastin toimikunnassa istuvia puolueiden edustajia. Toimikunnassa on poliitikkojen lisäksi myös yliopistoihmisiä ja asiantuntijoita, mutta STT:n tietojen mukaan reippaasti eniten valtaa siellä käyttävät puolueet, ennen kaikkea hallituspuolueet kokoomus ja keskusta.
Syksyn puoluerahoituslaki on todennäköisesti viimeinen näytös silloin melkein kaksi vuotta kuohuneessa vaali- ja puoluerahaskandaalissa. STT:n lähteiden mukaan julkinen paine on koko ajan siirtänyt ryhmän jäsenten, eritoten isojen puolueiden edustajien mielipiteitä avoimemmalle kannalle.
Samalla puolueiden kannat ovat siirtyneet lähemmäksi länsieurooppalaista käytäntöä.