Kokoomuksen ja keskustan välillä on eroja siinä, miten puolueet hoitaisivat eurokriisiä. EU:n jäsenmaiden ei pidä keskustan mielestä sovittaa enää syvemmin talouspolitiikan linjaa yhteen. Kokoomus ei kannata kategorista talouspolitiikan koordinaation syventämisestä luopumista.
Kokoomus ei myöskään asettaisi Euroopan vakausmekanismin purkamista hallituksen tavoitteeksi, kuten keskusta. Tällainen linjaus voisi kokoomuksen mielestä rapauttaa luottamusta sekä euroalueen tulevaisuutta että Suomen EU-politiikan johdonmukaisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä kohtaan.
Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb sanoo, että EU:ssa tarvitaan talouspoliittista koordinaatiota. Kokoomus haluaa muuttaa hallitustunnustelija Juha Sipilän esittämää EU-kirjausta, jonka mukaan pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua.
Stubb perustelee kokoomuksen kantaa sillä, että talouspoliittisen koordinaation kautta voidaan vahvistaa se, että ei ajauduta uudentyyppiseen EU-kriisiin.
Kokoomus yhtyy valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on noin viisi prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Se edellyttäisi seuraavan vaalikauden aikana noin 6 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä.
Kokoomus toteuttaisi säästötavoitteen ensisijaisesti menosopeutuksen kautta. Koko kestävyysvajeen kattaminen edellyttää kokoomuksen mielestä sopeutustoimien lisäksi rakenteellisia uudistuksia.
SDP ei aseta kynnyskysymyksiä
SDP ei aseta kynnyskysymyksiä osallistumiselle keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän johtamaan enemmistöhallitukseen,
SDP katsoo vastauksessaan hallitustunnustelijalle, että kokonaisuus ratkaisee, voiko se osallistua hallitustyöhön. Hallituksen on kuitenkin sitouduttava eriarvoisuuden vähentämiseen ja kolmikantaiseen yhteistyöhön. Hallitusohjelmassa on linjattava erityisesti työelämän ja tasa-arvon vahvistamiseen liittyviä elementtejä.
SDP on valmis hallituskauden alussa kolmen miljardin euron sopeutukseen valtiontaloudessa ja tarvittaessa yhden miljardin euron lisäsopeutukseen vaalikauden puolivälissä.
Kristillisdemokraattien viesti hallitustunnustelijalle on, että 6 miljardin euron sopeutus nykyisellä talouskehityksellä välttämätön. Julkinen talous on puolueen mukaan tasapainotettava kuuden vuoden aikana.
RKP:n mukaan sopeutuksen lähtökohtana tulee olla valtiovarainministeriön arvio sopeutustarpeesta eli 4 miljardia valtiolta ja 2 miljardia kunnilta. Tasapaino on saavutettava noin 6 vuodessa.
Vihreät tekisi suoraa budjettisopeutusta 1,7 miljardilla eurolla tällä vaalikaudella. Ensisijaisesti karsittaisiin ympäristölle haitallisia tukia ja kitkettäisiin harmaata taloutta. Vihreät on mukana vain hallituksessa, joka ei hyväksy ydinvoimalle uusia tai päivitettyjä periaatelupia. Kotimaiseen uusiutuvaan energiaan on puolueen mukaan panostettava.
Vasemmistoliitto puolestaan ei yhdy valtiovarainministeriön näkemyksiin kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta. Suomen velka-aste on vasemmistoliiton mukaan yhä verrattain pieni, joten tällä vaalikaudella velkaa tärkeämpää on huolehtia työllisyydestä.
Puolueet ovat tuoneet näkemyksensä julki vastauksessaan hallitustunnustelija Juha Sipilän esittämiin kysymyksiin.