Herrat runnovat parhaillaan kasaan tulopoliittista kokonaisratkaisua. Tupoon vannotaan, koska sen uskotaan lisäävän talouden ennustavuutta ja vakautta. Sopimus takaa myös työrauhan. Vuoden 1995 jälkeen Suomessa on eletty yhtä vuotta lukuunottamatta tupojen aikaa.
Rahariita palkankorotuksista on nyt edellistä kierrosta suurempi. Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat ensimmäisenä vuonna vajaan neljän ja toisena noin 3,5 prosentin korotuksia. SAK:n vaatimusten kustannusvaikutukset ovat Teollisuuden ja työnantajien keskusliiton mukaan ensi vuonna teollisuudessa noin 5,5 prosenttia. Työnantajat olisivat valmiita nielemään tästä noin puolet.
Talouden näkymissä ei ole hurraamista. Tämän vuoden talouskasvun oletetaan jäävän runsaaseen prosenttiin. Ensi vuodeksi palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa 2,5 prosentin kasvua.
Nykyisen tupon tekemisen aikoihin talousennusteet olivat toista luokkaa. Silloin ennustettiin ,että bruttokansantuote kasvaisi vuonna 2001 neljä prosenttia. Talouden rattaat yskähtelivät jopa niin pahasti, että kasvu jäi viime vuonna alle prosentin.
Työnantajat ovat maalailleet neuvottelupöydässä synkkiä näkymiä. Palkansaajajärjestöjen vaatimukset pohjautuvat työantajien mielestä liian ruusuisiin talousnäkymiin.
Neuvotteluja vaikeuttaa palkansaajajärjestöjen keskinäinen erimielisyys. Julkisen sektorin palkkatoiveita pidetään teollisuusliitoissa kovina.
Akava elää sisäisessä ristipaineessa. Viime kierroksella Akava jäi lopulta sopimuksen ulkopuolelle. Akavalainen Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö on vaatinut palkkaeroja isommaksi. Toisessa päässä ovat matalapalkkaiset akavalaiset lastentarhaopettajat.
Tehyllä on omat kovat vaatimuksensa. Riittääkö ymmärrystä palkkakuopassa oleville terveydenalan ammattilaisille, kun sektorin perusrahoitus on kriisissä.
Työmarkkinapomot tähtäävät varmasti aidosti tupoon. Kaikille osapuolille liittoratkaisu on epävarmempi. Silloin olisi pelättävissä kova palkkakilpailu.
Hallitus on luvannut maltillisen tupon kylkiäiseksi työllisyyspaketin. SAK ja SDP painottavat työllisyystoimia ja Akava ja kokoomus verokevennyksiä.
Työllisyyspaketilla on tärkeä vaikutus siihen, syntyykö tupo. Hallituspuolueet toivovat tupoa. Lakkoaalto ei eduskuntavaalien alla olisi hallituspuolueille hyväksi.
Vaalien alla puolueet ovat nöyriä sopimusyhteiskunnan kannattajia.Puolueiden nöyristely kasvattaa edelleen ay-liikkeen asemaa. Keskusta pelasi itsensä viime vaalien jälkeen hallituskuvioista ulos työreformillaan. SDP ei voinut liittoutua ay-liikkeen mahtiasemaa kyseenalaistaneen keskustan kanssa.
Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki on laittanut puolueessaan pannaan jopa työreformi -sanan. Keskusta vaalii nyt hallituskipeydessään suhteitaan ay-liikkeeseen. Jäätteenmäki vannoi tupon nimeen viimeksi perjantaina keskustan puoluehallituksen kokouksessa.
Nöyrä poika ei ollut Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala, kun hän arvosteli tuporatkaisuja. Hänen mielestään tuposopimusten tasasuuruiset korotukset mieluummin tuhoavat työpaikkoja kuin synnyttävät niitä. Vanhalan lausunnolla ei ole välttämättä vaikutusta tuloneuvotteluihin.
Pääjohtajan ay-kriittiset kommentit nostivat Matti Louekosken (sd.) arvoa Suomen Pankin johtokunnassa. SDP:lla ja ay-liikkeellä ei ole varaa luopua johtokunnan jäsenestä, joka selkeästi vannoo tuporatkaisujen autuuteen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen voi ensi perjantaina hyvällä omallatunnolla nimittää Louekosken jatkokaudelle.