Puo­lueet tyr­mää­vät vaa­li­uu­dis­tuk­set

Oikeusministeri Koskinen yrittää sinnikkäästi parantaa alueellista ja poliittista suhteellisuutta.

Mahdollisuuksia on. Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan vaaliuudistuksiin löytyy sen verran valmiutta, että ne ovat mahdollisia.
Mahdollisuuksia on. Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan vaaliuudistuksiin löytyy sen verran valmiutta, että ne ovat mahdollisia.
Kuva: arkisto

Helsinki

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) elättelee toiveita, että vaalijärjestelmän uudistus etenisi vielä tällä vaalikaudella jollakin tavalla, vaikka puolueet ovat erittäin nihkeitä tekemään mitään korjauksia.

Koskinen tavoittelee suhteellisen tasaista äänikynnystä koko maahan, jolloin pieniä vaalipiirejä pitäisi yhdistää ja suurin eli Uudenmaan vaalipiiri jakaa kahtia.

"Uudistuksiin on potentiaalinen mahdollisuus. Herkemmin valmiutta löytynee vaalipiirirajojen tarkastelussa, koska suuremmat uudistukset voivat aiheuttaa perustuslain muutoksen ja kahden eduskunnan käsittelyn. Jos tällä vaalikaudella ei ole edellytyksiä tehdä ratkaisuja, niin tehdään sitten pohjatyötä hallitusneuvotteluita varten", Koskinen toteaa.

Kaikki puolueet ovat korostaneet, että vaalijärjestelmän muuttaminen edellyttää laajaa poliittista yhteisymmärrystä, joten suurella todennäköisyydellä luvassa ei ole vaalilakiuudistusta.

Koskinen haluaa tutustua tarkemmin puolueiden ja maakuntaliittojen lausuntoihin, jotka ovat juuri saapuneet oikeusministeriöön. Hän vie asian lokakuussa hallituksen neuvotteluihin.



Heinäluoma varoittaa sanelusta


Ehdotus seitsemästä suurvaalipiiristä ei saa suurten puolueiden ymmärrystä. Suurvaalipiiri rikkoisi kokoomuksen mielestä alueiden välisen toiminnallisen yhteyden. Perussuomalaisten mielestä suurvaalipiirit ovat ainoa kelvollinen malli.

Kokoomus kannattaa Uudenmaan vaalipiirin jakamista kahtia. Puolue suhtautuu varauksellisesti Itä-Suomen vaalipiirien yhdistämiseen. Keskusta vastustaa uutta Itä-Suomen vaalipiiriä.

SDP:ssä esiintyy ristikkäisiä näkemyksiä uudistuksesta. SDP:n puoluehallituksen mielestä vaalipiirirajojen tarkastelu on mahdollista, mikäli se katsotaan alueiden itsensä näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi.

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen on julkisesti kannattanut Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhdistämistä.

Vaalipiirit on Koskisen mielestä saatava samankokoisiksi." Siinä on tapahtunut molemmissa päässä retkahdus muuttoliikkeen johdosta", hän muistuttaa.

"Ei pidä mennä ylhäältä sanelemaan, mitä maakuntien rauhaan kuuluu. Se pitää toteuttaa yhteistyössä maakuntien kanssa", SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma viestittää oman puolueensa ministerille.



Kokoomus sivuuttaa esityksen


Koskinen vaikuttaa turhautuneelta vaalijärjestelmän laajemmasta uudistustyöstä."On kestämätöntä, että asetetaan kovia vaatimuksia suhteellisuuden parantamiseksi ja sitten ei saisi olla mitään uutta mallia käytettävissä."

Koskinen on rakennellut yhdeksi vaihtoehdoksi niin sanotun vaaliyhtymämallin. SDP tyrmää esityksen täysin. "Vaaliyhtymämalli on äänestäjän kannalta nykyjärjestelmää vaikeaselkoisempi ja siksi kaikissa tapauksissa poissuljettu", SDP toteaa.

Kokoomus sivuuttaa vaaliyhtymämallin, vaikka sen alkuidea syntyi hallintoneuvos Lauri Tarastin johtamassa vaalitoimikunnassa kokoomuksen ehdotuksesta. Kokoomus pitää sentään tarpeellisena keskustelun jatkamista vaalijärjestelmän laajemmasta uudistamisesta.



Keskustalta vihreää valoa vaaliyhtymille


Pääoppositiopuolue yllättää lausunnossaan ja näyttää varovaista vihreää valoa vaaliyhtymille. "Jos hallitus kuitenkin ryhtyisi toimenpiteisiin piilevän äänikynnyksen tasoittamiseksi maan eri osissa, tarjoaa vaaliyhtymämalli parhaan lähtökohdan jatkovalmistelulle."

Keskusta tähdentää, että pakottavaa tarvetta vaalijärjestelmän muuttamiselle ei ole. "Nykyinen järjestelmä on selkeä ja turvaa sekä alueellisen edustavuuden että suurten vaalipiirien kohdalla pientenkin mielipidesuuntien mahdollisuuden saada paikkoja eduskuntavaaleissa."

Innokkaimmin Koskisen ehdotusta tukee vasemmistoliitto. Puolueen mielestä vaaliyhtymän vahvuutena on se, että ehdokasasettelussa, vaalikampanjoinnissa ja äänestämisessä voitaisiin edelleen noudattaa nykyistä, äänestäjille tuttua vaalipiirijakoa.

Vihreät ja kristillisdemokraatit kannattavat vaaliyhtymämallia. Molemmat puolueet toivovat, että uudistus tulisi eduskunnan käsittelyyn jo tämän vaalikauden aikana ja voimaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Uusi malli edellyttää perustuslakiin kajoamista.



Vaaliliittokielto ei yksinään toteudu


Vaaliliittojen kieltäminen saa laajaa kannatusta. SDP ja kokoomus ovat valmiita kieltämään puolueiden vaaliliitot poliittista järjestelmää ja suhteellisuuden toteutumista hämärtävinä. RKP kannattaa vaaliliittoja.

Koskisen mielestä vaaliliittokieltoa ei voida yksinään toteuttaa ilman mitään muuta uudistusta.

Vaaliliitot edesauttavat pienten puolueiden mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan läpi erityisesti pienissä vaalipiireissä, joissa suhteellinen vaalijärjestelmä suosii enemmän suuria puolueita.

Ilmoita asiavirheestä