Eduskuntapuolueet ovat päässeet kesän aikana lähelle yksimielisyyttä tulevasta, puolueiden omaa rahoitusta säätelevästä laista.
STT selvitti puolueiden kannat syksyllä uudistettavaan puoluerahoituslakiin. Selvityksessä haastateltiin lakia valmistelevassa Tarastin toimikunnassa istuvat puolueiden edustajat.
Kaikki haluavat puolueelle annettaville lahjoituksille ”liputusrajan”, jonka ylittävät summat täytyy ilmoittaa. Suurin osa puolueista kannattaa noin kahden tuhannen euron rajaa.
– Keväällä säädettiin presidentinvaalien ehdokkaita varten kahden tuhannen euron ilmoitusraja. Koska puolueet vastaavat presidentinvaalien rahoituksesta, on vaikea kuvitella, että raja olisi muu, sanoo SDP:tä toimikunnassa edustava Eero Heinäluoma.
Puolueet ovat yksimielisiä myös siitä, että äänestäjän tulee tietää puolueille lahjoitetuista rahoista jo ennen vaaleja.
– Kyllä, mutta tämä on hankala asia, sanoo RKP:tä edustava Mats Nylund. – On riski, etteivät puolueet ehdi ilmoittaa juuri ennen vaaleja saamaansa lahjoitusta, ja sitten syytellään, että on tehty väärin.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner muistuttaa, että tavallinen kansalainenkin joutuu ilmoittamaan saamistaan lahjoituksista tietyn ajan sisällä esimerkiksi verottajalle.
– Niin mikseivät sitten puolueet, joilla on toimistoissaan koulutettuja ammatti-ihmisiä? Heille ilmoittaminen on helppo rutiinitehtävä.
Eniten kannatusta puolueilta sai ehdotus jatkuvasta raportointivelvollisuudesta. Silloin puolueen olisi pakko ilmoittaa saamastaan lahjoituksesta esimerkiksi 30 päivän sisällä sen vastaanottamisesta.
Yritysten rooli riidan aiheena
Tuskailua aiheuttavat puolueiden liepeiltä löytyvät kymmenettuhannet yhdistykset, säätiöt ja yritykset. Suurin osa puolueista haluaa, että niiden saamiin lahjoituksiin sovelletaan samanlaisia avoimuusvaatimuksia kuin itse puolueeseen.
Asia on ongelmallinen varsinkin kokoomukselle. Puoluesihteeri Taru Tujusen mielestä puolueelle annettu tuki täytyy kyllä ilmoittaa, vaikka se annettaisiinkin esimerkiksi puolueen paikallisyhdistykselle.
– Mutta mitä tulee yrityksiin, niin kokoomuksen yritykset myyvät jotain tuotetta tai palvelua.
Tujusen mielestä kokoomuksen omistamat yhtiöt eivät saa siis varsinaista tukea keneltäkään. Kokoomus on yhtiöittänyt rahankeruunsa Kansallismedia-nimiseen osakeyhtiöön. Rahan kerääminen toimii siten, että ehdokkaat myyvät tukijoilleen lippuja Kansallismedian järjestämiin seminaareihin. Sen vuoksi kyse ei ole tuesta, vaan palvelun myymisestä. Ilmoitusvelvollisuus on ehdokkailla, eikä kokoomuksen omistamalla yrityksellä.
Vihreiden Pekka Haavisto on kokenut ongelmalliseksi, että puolueiden ympäriltä löytyy niin laaja kirjo erimuotoisia aputoimijoita.
– Toisilla on osakeyhtiö, toisilla on yhdistys. Niiden pitäisi olla samat kaikilla. Minua on vähän vierastuttanut sellainen ajatus, että vedotaan yhtiöliikesalaisuuteen [puoluerahoituksen yhteydessä].
Myös toimikunnan puheenjohtaja Lauri Tarasti on paheksunut rahankeräyksen yhtiöittämistä. Tarastin mielestä se hankaloittaa lainsäädäntötyötä.
Myös puoluerahoituksen valvonnasta puolueet ovat melko yksimielisiä. Se siirtyy todennäköisesti oikeusministeriöltä Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Tulevan lain rikkomisesta tulisi puolueiden edustajien mielestä myös säätää rangaistus, kuten puoluetuen pidättäminen tai takaisinperintä.