Vepsäläinen raamatunkääntäjä ja kielentutkija Nina Zaiceva puhkuu iloa ja energiaa, kun hän puhuu vepsänkielisen Uuden testamentin merkityksestä kansalleen.
"Miehet itkivät, kun he lukivat Uutta testamenttia. He olivat lukeneet Raamattua venäjäksi, mutta se oli ollut jotenkin sadunomaista. Omalla äidinkielellä luettuna kirjaan tuli aivan toinen merkitys", Zaiceva kertoo.
Filosofian tohtori Zaiceva on Venäjän tiedeakatemian alaisen Karjalan tiedekeskuksen kieliosaston johtaja. Hän tutkii muun muassa vepsää ja on syvällä asiassa, sillä hän on syntyisin Vologdan alueelta Keski-Vepsästä. Hänelle vepsä on äidinkieli.
Kaikki vepsäläiset puhuvat myös venäjää, mutta vepsää vain 4 000 ihmistä.
"Elias Lönnrot kirjoitti päiväkirjaansa, miten kipeää oli katsoa, kun kansa kuolee. Hän ennusti, ettei vepsäläisiä 30-40 vuoden päästä enää ole. On kulunut 160 vuotta - saimme Uuden testamentin. Puolikuollut kieli on nyt puolielävä kieli; siinä on enemmän henkeä, sielua ja elämää kuin ennen", Zaiceva herkistelee.
Uuden testamentin koostaminen alkoi jo 16 vuotta sitten. Zaiceva ja Raamatunkäännösinstituutin käännöstarkistaja Inka Pekkanen ovat puineet sanoja, rakenteita ja tyyliä pala palalta, sivu sivulta.
Parivaljakko käänsi Uuden testamentin suomesta, koska venäläinen versio on tehty liian kirjaimellisesti kreikkalaista tekstiä noudattaen ja koska vepsä on itämerensuomalainen kieli.
"Kääntäminen on todella vaikeaa. Vaatii taitoa päästä irti lähtötekstin muodosta. Ihmiset eivät kysyisi syytä prosessin pitkään kestoon, jos tietäisivät, mitä kaikkea meidän piti tehdä", Pekkanen huokaisee.
Suomen Pipliaseura tukee eri puolilla maailmaa tehtävää raamatunkäännös- ja levitystyötä. Suurin yksittäinen hanke on käännöstyö yli kymmenelle Venäjän alueella puhuttavalle suomensukuiselle kielelle. Kielisukulaisiamme on 3,5 miljoonaa.
"Joka sanasta
piti taistella"
Ongelmia tuottaa se, että varsinkin pienten piirien kielet ovat uhanalaisia. Lisäksi esimerkiksi vepsän kielessä murrealueita on kolme. Oikean sanan löytäminen ei ole helppoa.
"Kokosimme palauteryhmiä eri kylistä. Kaikki vastaukset, mitä saimme, olivat oikeita. Meidän tehtävämme oli sen jälkeen tehdä valinnat ja muokata tekstiä", Pekkanen kuvailee.
Kirjan muokkaamisessa vertailu muihin käännöksiin oli olennainen työvaihe. Ääneenluku paljasti lopulta viimeiset kin epäselvyydet.
"Joka päivä otimme yhden askeleen eteenpäin. Joka sanasta piti taistella", Zaiceva luonnehtii.
Vuosia kestänyt hiominen päättyi virallisesti 27. huhtikuuta, kun Uusi testamentti julkistettiin Petroskoissa. Juhlallisuudet jatkuvat lauantaina Ylivieskassa.
Vähintään yksi kokonainen Raamatun kirja on käännetty 2 426 kielelle. Uusi tai Vanha testamentti on saatavana 1 146 kielellä ja koko Raamattu 429 kielellä. Maailmassa arvioidaan olevan 5 000-6 000 kieltä.
"Määrittely kielen ja murteen välillä on hankalaa", pääsihteeri Markku Kotila Pipliaseurasta myöntää.
Hänen mukaansa 300 miljoonaa ihmistä maailmassa ei ymmärrä yhtäkään näistä lähes 2 500 käännöksestä.
Suomen Pipliaseuran Ekumeeninen raamattujuhla Anna sanan kiertää Ylivieskassa 4.-6. toukokuuta.