Euroopan yhdentyminen on sujuvoittanut monia asioita. Kaikki yhtenäistäminen ei kuitenkaan seurauksiltaan ole ollut järin oivallista. Suomessa on aiheestakin kyselty, oliko toimiva kotimainen pankkikorttijärjestelmä pakko korvata kalliilla ja hitaalla eurooppalaisella Sepa-järjestelmällä.
Yrittäjille uusi järjestelmä merkitsee vuosittain 70 miljoonan euron lisäkustannuksia (Kaleva 26.11.), jotka sitten siirtyvät hintoihin. Maksujen siirtyminen yrittäjien tilille on myös olennaisesti hidastunut.
Tavallisille pulliaisille näkyvin muutos on ollut, että käteisautomaateista on tullut puolikielisiä. Aiemmin yhdistelmäkorttia käyttävä rahan nostaja sai ruudulle kysymyksen, haluaako hän käyttää pankkikorttia vai luottokorttia. Nyt valinnat ovat englanninkieliset debit ja credit.
Muutaman erehdyksen jälkeen asiakas varmaan oppii, mitä termit tarkoittavat. Hämmästellä silti voi, miksei termejä edes välivaiheen ajaksi voinut jättää automaatin ruudulle myös suomeksi. Asiakkaiden erehdyksiä on pankkien tietoon tullut melkoinen määrä.
Muutamat pankit ovat asiakkaita auttaakseen kiinnittäneet automaatteihin termejä selventävät tarralaput, mutta pankkiautomaatteja hallinnoivassa Automatia-yhtiössä tällaiselle asiakasystävällisyydelle nyrpistetään nenää (HS 30.11.).
Suomen kielen vaihtumisen englantiin noston ensimmäisessä valinnassa on sanottu johtuvan järjestelmän mukauttamisesta Euroopan laajuiseen järjestelmään. Kumma väite, sillä suomen kieli on kuitenkin käytössä noston seuraavissa vaiheissa.
Sepa-uudistus näyttää liittyvän siihen teknisten muutosten sarjaan, joissa käyttäjän näkökulmaa ei ole haluttu päästää bittipuolen toteutusta sotkemaan,