Hampaattomien ihmisten päivää vietetään keskiviikkona 29.11.
Hampaat putoavat helposti suomalaisten suusta. Kansanterveyslaitoksen mukaan lähes puolentoista miljoonan suomalaisen suusta puuttuu vähintään yksi hammas.
"Se että jokunen hammas puuttuu, on lisääntyvä ongelma.", hammaslääketieteen professori Kyösti Oikarinen Oulun yliopistosta sanoo. Sen sijaan täysin hampaattomia ihmisiä on Oikarisen mukaan entistä vähemmän.
Tällä viikolla keskiviikkona hampaiden asiantuntijat jakavat Oulussa ja Helsingissä aamupuuroa ja tietoa hampaattomille suomalaisille. Hampaattomien päivän tarkoitus on kertoa, miksi ihmisen ei ole hyvä elää hampaitta.
"Vastahammas ja viereiset hampaat siirtyvät, ja purenta vääristyy, jos aukkoon ei reagoida ajoissa", Kyösti Oikarinen muistuttaa.
Puhuminen
vaikeutuu
Professorin mukaan puuttuva hammas vaikuttaa yllättäviinkin asioihin, kuten huonoon itsetuntoon tai niskan ja hartian seudun särkyihin.
"Aukot hammasrivistössä saattavat vaikuttaa puheen tuottamiseen ja ruokavalion vinoutumiseen", Kyösti Oikarinen kertoo.
Yksi syy iäkkäiden hampaattomuuteen on vanha ja kyseenalainen perinne. "Ihmiset saivat rippilahjaksi proteesin."
Sittemmin on huomattu, että hampaattomuus aiheuttaa leukaluun sulamista. Luu on saattanut haurastua ja ohentua muutaman millin paksuiseksi, minkä vuoksi se murtuukin helposti.
"Leukaluu häviää, kun siltä loppuu toiminta", professori muistuttaa.
Köyhyys näkyy hampaissa
Tilastot paljastavat, että huonot hampaat vaivaavat eniten pohjoissuomalaisia. Mitä harvemmassa ihmiset asuvat, sitä vaikeampi heidän on ollut saada hoitoa.
"Voi sanoa, että tämä on pohjoisen Suomen ongelma", Kyösti Oikarinen toteaa.
Pohjoissuomalaisten perimässä ei ole mitään vikaa, mutta hoitoa on ollut heikommin saatavilla. Hoitohenkilöstö on ollut vähissä, ja matkat lähimpään hammashoitolaan ovat olleet pitkät. Vikaa on ollut myös pohjoissuomalaisten asenteissa.
Lisäksi ihmisillä on yksinkertaisesti ollut vähemmän rahaa käytössään.
Tutkimukset paljastavat senkin, että hampaat kertovat ihmisen elintasosta. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000/2005-tutkimus kertoo, että heikoimmassa tuloluokassa ihmisillä on keskimäärin 20,5 hammasta. Parhaiten tienaavilla suomalaisilla on 24,7 hammasta.
Ero on sama kuin pohjoisen ja etelän asukkaiden välillä. Terveystutkimuksen mukaan Oulun yliopistollisen sairaalan piirin alueella ihmisillä oli keskimäärin 21 hammasta. Alueeseen kuuluu koko Pohjois-Suomi Lappia myöten.
Helsingin yliopistollisen sairaalan alueella ihmisillä oli 24 hammasta.
Hampaat puuttuvat Pohjois- ja Itä-Suomessa yleisemmin iäkkäiltä naisilta kuin miehiltä. "Ikäihmisillä syynä on parodontiitti eli hampaan tukirakenteen tulehdukset ja ongelmat", Kyösti Oikarinen sanoo. Nuoremmilla tavallisin syy on karies, mikä puolestaan johtuu huonosta suuhygieniasta.
Nuoriso voi menettää hampaansa tapaturmissa, ja joskus syynä on esimerkiksi sädehoito.
"Kyllä nämä silti ovat vähenemään päin. Hoidon taso on parantunut", Oikarinen vakuuttaa.
