Terveys: Ou­lu­lai­nen Olli Jun­tu­nen meni vat­sa­ki­vun takia lää­kä­riin, samalla löytyi keuh­ko­ve­ri­tulp­pa

Polttoaine: Die­se­lin hinta painui Poh­jois-Poh­jan­maal­la­kin alle kahden euron

Puolet ylio­pis­to­reh­to­reis­ta ra­hoit­tai­si tut­ki­mus­ta pääo­mal­la – ”Har­kit­ta­va erit­täin tar­kas­ti”

Yliopistot odottavat nyt lisätietoa siitä, kuinka suurella summalla hallitus aikoo pääomittaa suomalaisia korkeakouluja.

Arkisto. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.
Arkisto. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.
Kuva: Pekka Lassila

Yliopistot odottavat nyt lisätietoa siitä, kuinka suurella summalla hallitus aikoo pääomittaa suomalaisia korkeakouluja.

Pääomittamisen vaikutuksesta yksittäiseen yliopistoon on toistaiseksi vaikea tehdä pitkälle vietyjä päätelmiä. Korkeakouluille on epäselvää, voivatko ne käyttää toimintansa rahoittamiseen vain pääoman tuottoja vai myös itse pääomaa.

Uudenlaisen tulkinnan on esittänyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, jonka mielestä yliopistot voisivat käyttää pääomitusrahaa tutkimustoiminnan vahvistamiseen heti.

Vihriälä on yksi talousasiantuntijoista, jotka ovat valmistelleet hallitukselle ehdotuksen, johon sisältyy yliopistojen pääomittaminen. Vihriälän mielestä yliopistoja voisi pääomittaa jopa miljardilla eurolla.

– Vaikea arvioida, koska pääoman jakautumisen kriteerit eivät ole selvillä. Koon perusteella pääomittamisesta pitäisi noin 10 prosenttia kohdistua meihin, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen tulkitsee pääomittamisen vaikutuksia.

– Jos sääntönä on, että vain pääoman tuotto on käytettävissä, on saatu lisärahoitus edelleen marginaalista aikaisempiin leikkauksiin verrattuna. Jos varat ovat käytettävissä suoraan, niillä olisi merkitystä nyt pahasti leikatun perustutkimuksen ainakin tilapäiseen tukemiseen, toteaa Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa.

Rahaa perusrahoituksen ulkopuolelta

Hallitusohjelman mukaan korkeakoulujen rahoituksesta leikataan 75 miljoonaa euroa vuosittain vuoteen 2020 saakka. Sen päälle tulevat jäädytetyt indeksikorotukset.

Hallituksen nimittämä työryhmä valmistelee nyt esitystä tavasta rahoittaa korkeakouluja perusrahoituksen ulkopuolelta.

Kaikki rehtorit eivät ole valmiita käyttämään pääomaa suoraan tutkimustoiminnan vahvistamiseen. Esimerkiksi Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mukaan se riippuu siitä, minkälaisia ehtoja pääomitukseen valtion puolelta sisältyy.

– Pääoman käyttö suoraan tutkimustoimintaan olisi harkittava erittäin tarkasti. Säätiöpääoman tuotoilla voidaan tehdä merkittäviäkin investointeja. Oman pääoman syönti toiminnan alijäämän paikkaamiseen ei ole kestävä toimintatapa, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Mika Hannula.

Puolet Suomen yliopistorehtoreista kuitenkin suuntaisi pääomarahana saatuja resursseja heti tutkimustoimintaan jossain muodossa, jos se olisi mahdollista. Heidän joukossaan ovat rehtorit Oulun yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Lapin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Åbo Akademista.

Yhteensä rahaa on jaettavana 14 yliopiston ja yli 20 ammattikorkeakoulun kesken.

Lännen Media kysyi yliopistorehtoreilta, käyttäisikö yliopisto pääomaa suoraan tutkimustoiminnan vahvistamiseen. Kaksitoista rehtoria vastasi kyselyyn.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) avustajan mukaan ministeri ei enää kommentoi korkeakoulujen pääomittamista.