Suomen Unicefin teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet yläasteikäisistä koululaisista sallisi lapsen lievän ruumiillisen kurittamisen. Moni myös luulee sen olevan sallittua Suomen lainsäädännössä. Sen sijaan oppilaiden selvä enemmistö katsoo, että kurittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä lapsen kasvattamisessa.
-- Pojat ovat kurittamisen suhteen tyttöjä hieman "sallivampia", totesi ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Suomen Unicefista esitellessään tutkimusta Helsingissä Lapsen oikeuksien päivänä maanantaina.
Oppilaista kolmannes uskoi esimerkiksi tukistamisen olevan lain mukaan sallittua, vaikka lapsen ruumiillinen kuritus kiellettiin Suomen laissa jo vuonna 1984. Lasten suhtautuminen ruumiilliseen kuritukseen on itse asiassa hyvin samankaltaista kuin aikuisten. Lastensuojelun Keskusliiton muutama kuukausi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan nimittäin kolmannes aikuisista suhtautui ruumiilliseen kuritukseen myönteisesti.
-- Miehet hyväksyivät ruumiillisen kurituksen hieman naisia enemmän, mutta sitä käyttäjissä on yhtä paljon miehiä kuin naisia. Ja mitä rankemman väkivallan puolelle mennään, esimerkiksi lapsensurmiin, äidit ovat enemmistönä, totesi tutkija Heikki Sariola Lastensuojelun Keskusliitosta.
Tiedottamista kaivataan lisää
Jos lähes puolet koululaisista sallisikin lievän ruumiilliseen kuritukseen, yli 60 prosenttia heistä kuitenkin katsoo, että kurituksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä lapsen kasvattamisessa.
Tässäkin asiassa pojat arvioivat tyttöjä useammin kurittamisen olevan tehokas keino lapsen kasvattamisessa ja oppimisessa. Sen sijaan tytöt arvioivat selvästi poikia useammin kurituksesta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kasvatuksessa sekä heikentävän myös lasten itsetuntoa ja -luottamusta.
Tutkimuksessa luodattiin myös muun muassa sitä, miten hyvin yläasteikäiset tuntevat lasten oikeudet. Selvisi, että 60 prosenttia heistä ei tiennyt tai ei osannut sanoa, että lapsilla on erityisoikeudet.
Vuonna 1989 YK:ssa päätettiin lapsen oikeuksien sopimuksesta, joka Suomessa tuli voimaan 1991. Yhdessä sen artikloissa todetaan, että valtioiden tulee saattaa sopimuksen päämäärät aikuisten ja lasten tietoon. -- Suomi on saanut huomautuksia sopimuksen päämäärien puutteellisesta tiedottamisesta, Inka Hetemäki sanoi.
Tämä oli yhtenä syynä siihen, että Suomen Unicef tutki yläasteikäisten mielipiteitä ja tietoja lasten ja ihmisoikeuksista. -- Unicefin tavoitteena on, että jokainen lapsi ymmärtää ja tietää, että kaikilla maailman lapsilla on yhtäläiset ihmisoikeudet ja oikeus jäädä eloon, Hetemäki korosti.
Pakolaisten määrästä väärä kuva
Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki piti hälyttävänä tutkimuksen tulosta, jonka mukaan 38 prosenttia yläasteikäisistä katsoi, että Suomessa on liikaa pakolaisia. Lisäksi peräti yli 40 prosenttia arvioi, että Suomessa on enemmän tai yhtä paljon pakolaisia kuin muissa Euroopan maissa.
-- Ja itse asiassahan meillä on liki main vähiten pakolaisia Euroopan maista, Hetemäki huomautti.
Myös tietämys lasten oikeuksista vaihtelee. Vammaisen lapsen yhtäläisistä oikeuksista tietää 80 prosenttia vastanneista, mutta vain 56 prosenttia sanoi pakolaislapsille kuuluvan lain mukaan samat oikeudet kuin muillekin lapsille. Tyttöjen ja vanhempien ikäluokkien tietämys myös tämän suhteen on selvästi poikia parempi.
Tutkimuksen teki TNS Gallup lokakuussa lähettämällä tutkimuslomakkeet kymmeniin kouluihin eri puolilla maata. Kyselyyn vastasi liki 1 800 oppilasta. Tutkimuksen tilastollinen virheraja on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.