Liikunnan parissa rehkiminen ei innosta viidennestä yhdeksäsluokkalaisista. Tämä ryhmä ei liiku juuri lainkaan koulun liikuntatuntien ulkopuolella. Lisäksi kaikkiaan puolet yhdeksäsluokkalaisista liikkuu liian vähän.
Tiedot ilmenevät Opetushallituksen arvioinnista, jossa testattiin lähes 2 500 oppilaan kuntoa ja kysyttiin noin 5 000:n tietoa ja asenteita. Arviointi tehtiin vuosi sitten.
Kovakuntoisimmat nuoret asuvat Lapin ja Oulun lääneissä, ja heikkokuntoisimmat löytyvät Itä-Suomesta. Pohjoisen pojat menestyivät parhaiten kunto- ja liikehallintatestissä. Tyttöjenkin kuntohuippu löytyi Lapin läänistä.
Hyvin vähän liikkuvat ahertavat koulun urheilutuntien lisäksi korkeintaan tunnin viikossa. Aikaan on laskettu mukaan myös arkinen liikunta kuten kävely tai pyöräily.
"On huolestuttavaa, että erot ovat todella suuria. Niillä, jotka liikkuvat todella paljon, saattaa olla harjoituskertoja 8-10 viikossa. Todella vähän liikkuvissa on paljon sellaisia, jotka eivät liiku kuin kerran kuukaudessa edes arkiliikuntaa", kertoo erikoissuunnittelija Tuulamarja Huisman Opetushallituksesta.
Myös yhdeksäsluokkalaisten kunto näyttää laskeneen viime vuosina. Tämä ilmenee vertailtaessa tuloksia viisi vuotta sitten tehtyyn, samantyyliseen tutkimukseen, jossa tutkittujen määrä oli kuitenkin pienempi.
Edellisessä tutkimuksessa keskiverto poika jaksoi juosta 1 420 metriä, kun nyt nuoret miehet pinkoivat keskimäärin 1 080 metriä.
"Parhaita tuloksia saatiin alueilla, joilla lapset harrastavat paljon seuratoiminnassa järjestettyä liikuntaa", Huisman sanoo.
Hän arvelee, että pitkät matkat vaikuttavat itäsuomalaisten kuntoiluintoon. Moni hurauttaa aikaa vievät koulumatkat autolla ja kotoa ei enää lähdetä kauemmas harrastamaan. Lisäksi kaupunkilaiset liikkuvat enemmän kuin maaseudulla asuvat. Tämä ei kuitenkaan päde pohjoisen nuoriin.
Hyvät testitulokset saaneet näyttävät myös haalivan koulussa parempia arvosanoja.
"Tutkijana sellainen suunta näyttää huolestuttavalta, että hyvät asiat kasaantuvat samoille oppilaille ja huonot myös samoille", Huisman sanoo.
Asenteet myönteisiä
Vaikka yhdeksäsluokkalaisten into liikkumiseen vaihtelee, ovat asenteet kuitenkin myönteisiä. Pojat suhtautuvat rehkimiseen tyttöjä innokkaammin. "Vaikka pojat eivät kävisi missään harjoituksissa, he saattavat vaikka potkia palloa pihalla. Tyttöjen kiinnostus alkaa murrosiässä siirtyä muualle", Huisman arvelee.
Kunnon kohottamista pidettiin tärkeimpänä syynä liikkumiseen. Kuntoilun vaikutus ulkonäköön listattiin toiseksi tärkeimmäksi seikaksi. Myös liikunnan parissa kohdattavat uudet tuttavuudet innostavat nuoria.
Hyvin vähän liikkuvat yhdeksäsluokkalaiset eivät pitäneet itseään liikunnallisina, valittelivat ajanpuutetta ja kertoivat väsyvänsä helposti.