Laskettelurinteillä viilettävistä 15-25 -vuotiaista nuorista puolet laskettelee ilman kypärää. Tämä ilmenee Suomen Punaisen Ristin rinnetapaturmakartoituksesta. Hiihtokeskusten rinnehaavereita on kerätty internetin välityksellä tämän vuoden alusta. Tähän mennessä on kirjattu 193 onnettomuutta. Eniten vammoja kohdistui ranteisiin (21 prosenttia), sitten polviin (16 prosenttia) ja päähän (12,5 prosenttia).
Kaikkiaan SPR:n rinnepäivystystoimintaa on kolmessakymmenessä rinnekeskuksessa.
Lapset pitävät kypärää mutta nuoret eivät
Kartoitukseen ovat tähän mennessä vastanneet Pohjois-Suomen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan, Hämeen, Länsi-Suomen ja Savo-Karjalan hiihtokeskukset. Pohjois-Suomea kartoituksessa edusti Vuokatin hiihtokeskus.
SPR:n terveydenhuollonsuunnittelija Niina Hirvonen kertoo, että Lapin hiihtokeskukset käyttävät vielä vanhaa, kerran vuodessa ja sesonkiajan lopulla julkaistavaa tilastoa.
Nuorten kypärättömyys huolettaa SPR:ää. Monesta onnettomuudesta oltaisiin vältytty, jos laskettelijalla olisi ollut kypärä päässä.
"Suurin osa 7-14-vuotiaista nuorista käyttää kypärää. 15-25-vuotiaista kypärää käyttää vain puolet", Hirvonen kertoo.
Hirvonen arvelee, että vanhemmat määräävät varhaisnuorison suojaamaan päänsä. Vähän vanhemmat ovat jo niin isoja että valitsevat itse, pitävätkö kypärää vai eivät. Lasten haaverit tapahtuivat yleensä suksilla lasketeltaessa, mutta suurin osa nuorten onnettomuuksista sattui lumilautaillessa.
Haaverit kaatumisia
tai törmäyksiä
Yleensä haaverit ovat kaatumisia tai törmäämisiä. Jälkimmäisissä laskettelija törmää esimerkiksi toiseen rinteessä olevaan, puuhun tai hiihtohissiin.
Tapaturmista 63 prosenttia sattui miehille. Vakavia, hätäkeskuksen ja ambulanssin apua tarvinneita onnettomuuksia SPR:n kyselyssä oli 18 prosenttia.
Ulkomaalaisten osuus onnettomuuksia oli noin neljännes.
"Lähes kaikki ovat venäläisiä, loput virolaisia", Hirvonen tietää.
Vuokatin rinteitten päivystäjä Seppo Sandelin kertoo, että hiljattain muuan laskettelija oli törmännyt hiihtohissiin.
"Laskettelijan päähän tuli haava, joka vaati paikkaamista. Hänellä ei ollut kypärää. Vammalta olisi vältytty, jos hänellä olisi ollut kypärä päässä", Sandelin toteaa.
Soittokierros Lapin ja Kuusamon rinnepäivystäjille paljastaa, että nuorten kypärän käyttö on lisääntymässä. Tämän rinnepäivystäjät kertovat kuin yhdestä suusta.
Kaikissa hiihtokeskuksissa on ensiapupaikka, johon loukkaantunut viedään muutamassa minuutissa. Terveyskeskus on yleensä noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Sairaalaan on Lapin keskuksista paikasta riippuen noin yhdestä kolmeen tunnin matka.
Rinnepäivystäjä Pertti Auranen Rukan hiihtokeskuksesta kertoo, että ranne- ja polvivammat ovat yleisimpiä Rukalla.
"Lautailijoille tapahtuu haavereita paljon. Aivotärähdyksiä on aika usein", hän kertoo.
Levin rinnepäivystäjä Pekka Rajala kertoo, että käsi- ja olkapäävammat ovat yleisiä Levillä.
"Kun nopeat carving-sukset tulivat, lisääntyivät onnettomuudetkin", hän kertoo.
Pyhätunturin rinnepäällikkö Matti Honkanen ja Saariselän aluejohtaja Seppo Uski kertovat, että onnettomuustilanne kummassakin hiihtokeskuksessa on tänä vuonna normaali eikä mitään isompaa ole sattunut.
"Meillä oli paras hiihtolomasesonki tänä vuonna pitkään aikaan. Onneksi vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin", Uski toteaa.
SPR:n rinneonnettomuustietoja käytetään rinnepäivystäjien lisäkoulutukseen ja hiihtokeskusten turvallisuusinformointiin.
