"Ei naisen kuulu kuorsata", 20-vuotias oululaisnainen sanoo. "Tämä on tosi nolo vaiva."
Nainen on tullut tutkittavaksi Oulun yliopistollisen sairaalaan, koska hänellä epäillään uniapneaa. Kuorsauksen lisäksi hän saattaa siis kärsiä yöllisistä hengityskatkoksista. Uniongelmat ovat häirinneet jo kolmisen vuotta. Hän nukkuu huonosti ja käyttää unilääkkeitä. Päivisin häntä väsyttää.
Sairaanhoitaja Sanna Fält opettaa naiselle unirekisteröintilaitteen käytön, jotta tämä osaa asettaa sen päälle illalla kotona. Laite paljastaa hengityskatkot ja unen laadun.
"Suurin osa tutkimukseen tulevista on työikäisiä miehiä", Fält kertoo.
Kuorsaus ja uniapnea vaivaavat erityisesti lihavia miehiä, joten hoikka oululaisnainen on tavallaan oikeassa siinä, ettei hänen kuuluisi kärsiä tästä ongelmasta.
Lähes kaikki aikuiset kuitenkin kuorsaavat joskus. "Kyllä minäkin kuorsaan. Isot ukot kuorsaavat. Miehistä jopa puolet kuorsaa ja naisistakin joka neljäs", kertoo osastonylilääkäri Usko Huuskonen Oysista.
Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan esikouluikäisistä lapsista kymmenen prosenttia kuorsaa. Tavallisin syy lapsilla on kookas kitarisa, jonka poisto auttaa ongelmaan.
Pelkkä tasainen kuorsaus ilman muita vaivoja ei ole sairaus, vaan sosiaalinen haitta, josta kärsii erityisesti puoliso. Toinen ääripää on vaikea uniapnea, jossa potilas saattaa olla hengittämättä jopa yli puolet nukkumisajasta.
"Uniapnea voi hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan", Huuskonen lisää. Uniapnea nostaa verenpainetta ja lisää aivoverenkiertohäiriöiden sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Ympäristöä haittaavaa kuorsausta ilmenee 10-20 prosentilla aikuisista, ja uniapneaa sairastaa arviolta 150 000 suomalaista.
"Uniapnea on monen kuorsaajan ongelma, vaikka he eivät itse sitä tiedäkään", kertoo ODL:n uniklinikan vastuulääkäri, neurologi Marja Repo-Outakoski.
Kuorsaus yleistyy, sillä väestö lihoo ja ylipaino on tavallisin syy kuorsaukseen.
Kuorsaus syntyy, kun ylähengitysteissä eli nenässä tai nielussa on ahtautta eikä ilma pääse kunnolla virtaamaan. Ääni syntyy, kun pehmeä suulaki värähtelee ilmavirrassa.
Rasva ahtauttaa hengitysteitä entisestään. "Jos lihava ihminen kuorsaa, on todennäköistä, että hänelle kehittyy ennen pitkää uniapnea", Huuskonen muistuttaa.
Uniapneassa ilmavirtaus loppuu hetkeksi kokonaan toistuvasti unen aikana. Yksi hengityskatko voi kestää toista minuuttiakin. Silloin happipitoisuus veressä alkaa laskea.
Puolisot usein jännittävät vieressä, jatkuuko hengitys katkon jälkeen, mutta huoli on yleensä turha. Potilas havahtuu hetkeksi ja jatkaa hengitystä.
Koska uni on katkonaista ja pinnallista, uniapneasta kärsivä on päivällä väsynyt ja ärtyisä eikä pitkäkään uni virkistä. Hän voi myös nukahdella päivisin.
Laihdutus on tehokkain kuorsauksen ja uniapnean hoitokeino. "Jo 5-10 prosentin painonlasku voi auttaa", Marja Repo-Outakoski sanoo.
Se ei kuitenkaan onnistu nopeasti. Välittömän helpotuksen uniapneaan voi tuoda Cpap-laite, joka puhaltaa hengitysteihin huoneilmaa sellaisella paineella, että hengitystiet pysyvät auki. Potilas voi käyttää laitetta nukkuessaan vaikka vuosia.
"Moni laitetta käyttävä virkistyy hoidon aikana niin, että jaksaa pudottaa painoakin", Marja Repo-Outakoski sanoo.
Käyttäjät kokevat hoidon parantavan elämänlaatua. Päiväaikainen väsymys katoaa, muisti paranee, keskittyminen terästyy ja mieliala kohenee. Osa ei kuitenkaan osaa nukkua laitteen kanssa.
Uniapnean oireita voivat pahentaa alkoholi ja hengitystä lamaavat lääkkeet, kuten unilääkkeet.
Kuorsauksesta kärsivän on ensin syytä selvittää, onko hänellä uniapnea. Kun se on poissuljettu, voidaan miettiä muita hoitoja.
Normaalipainoinen voi kuorsata esimerkiksi ahtaan nenän tai nielun takia. Korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit voivat selvittää, missä päin ylähengitysteitä ahtaus sijaitsee.
Joskus pehmeä kitalaki tai pieni alaleuka aiheuttaa kuorsausta. Alaleuka ja kieli sijaitsevat toisilla tavallista taempana, jolloin hengitystiet ahtautuvat makuulla.
Korvalääkärit voivat operoida ahtaita kohtia laajemmiksi. Esimerkiksi nenän väliseinä voidaan oikaista ja kuorikoita lämpökäsitellä, jolloin nenään saadaan lisää ilmatilaa.
Purjemainen tai alhaalla roikkuva kitalaki painuu makuulla nielun takaseinään ja aiheuttaa kuorsaus-äänen. Korvalääkärit voivat avartaa pehmeää suulakea lämpökäsittelyllä paikallispuudutuksessa. Lääkäri kuumentaa limakalvon alla olevaa kudosta pienellä neulalla. Hoito jäykistää suulakea, jotta se ei enää värähtele niin herkästi ilmavirran mukana.
"Nämä toimenpiteet tepsivät yleensä huonosti, jos potilas on reippaasti ylipainoinen. Rasvakudos kaulan alueella painaa hengitystiet ahtaiksi", korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jukka Tikanto Oulun Mehiläisestä sanoo.
Nielua avartavista toimenpiteistä ei ole hyötyä kuorsauksen hoidossa, jos painoindeksi on 35.
Kuorsauskisko auttaa potilaita, jotka kuorsaavat pienen ja takana sijaitsevan alaleuan takia. Kisko vetää alaleukaa ja kieltä eteenpäin nukkuessa, jolloin nieluun jää tilaa ja ilman virtaus paranee.
Yksilöllisen kiskon voivat rakentaa hammaslääkärit, mutta myös itsemuovailtavia malleja löytyy markkinoilta.
Apteekit tarjoavat kuorsauksen itsehoitoon myös nenäsuihkeita ja -teippejä. Suihkeet voivat hiukan parantaa ilmavirtausta nenässä ja teipit auttaa kuorsaajaa hengittämään nenän kautta. Myös allergisen nuhan hoito voi helpottaa kuorsausta.
Vanha kikka on pistää tennispallo paidan selkämykseen. Se estää kuorsaajaa nukkumasta selällään, joka on kuorsaajan pahin asento. Tällöin kieli valuu tukkimaan nielua.
Väsynyt puoliso ohjaa kuorsaajan useammin lääkäriin kuin kuorsaaja itse. Kuorsaus voi johtaa parisuhdeongelmiin.
"Jos kuorsaus on niin iso ongelma, että puoliso joutuu nukkumaan eri huoneessa, kannattaa hakeutua lääkäriin", Jukka Tikanto sanoo.
