Oulu Oulun seudun kunnissa jäädään eläkkeelle yhtä jalkaa muun maan kanssa. Kuntien eläkevakuutus ennustaa, että Oulun seutukunnassa puolet kuntien nykyisistä työntekijöistä on 15 vuoden kuluttua eläkkeellä.
Samaan aikaan palveluntarve lisääntyy, kun väestö ikääntyy, eikä muuttoliike pysähdy.
Oulun kaupunki lähtee siitä, että vanhusten palvelut lisääntyvät merkittävästi. Myös muiden ryhmien palvelutarpeen odotetaan lisääntyvän.
Mikäli palvelut järjestetään 15 vuoden kuluttua samalla tavalla kuin nyt, pitäisi yksin Oulun kaupungin lisätä työntekijämääräänsä lähes 15 prosentilla. Seudun kunta-ala työllistäisi samalla laskuopilla 15 vuoden kuluttua yhteensä lähes 30 000 ihmistä.
Kaleva pyysi kunta-alaa ja Oulun seutua tuntevilta arviota siitä, miten yhden suur-Oulun syntyminen vaikuttaisi palvelutarjontaan ja työvoiman tarpeeseen.
Lähtökohdaksi otettiin, että 15 vuoden kuluttua olisi yksi 250 000:n asukkaan suur-Oulu, joka kattaisi monikuntaliitosselvityksessä mukana olevien kuntien lisäksi myös Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Tyrnävän ja Hailuodon kunnat.
Tällä hetkellä Oulun seudulla asuu kaikkiaan 214 000 ihmistä.
Tehokkuutta lisättävä
Suoraa vastausta tai täsmällistä arviota ei saa keneltäkään.
Oulunkin seudulle kunnille eläkkeelle jäämisen vaikutuksia tutkineen Audiator-konsulttiyhtiön kehityspäällikkö Juha Koskinen suostuu kuitenkin sanomaan selväksi suomeksi ettei kuntaliitoksia kannata tehdä, ellei niillä saada aikaiseksi säästöjä.
Liitokset eivät automaattisesti vähennä työvoiman tarvetta. Koskinen sanoo, että samalla pitää kiinnittää huomiota palvelurakenteiden uudistamiseen ja vaihtoehtoisiin malleihin tuottaa palveluja. Hän ei osaa sanoa, mitä ne käytännössä ovat.
Ainoa päivänselvä säästökohde on kuntien päällekkäinen hallinto. Nykyistä kymmentä kunnanjohtajaa ei suuressa kaupungissa tarvita.
Palvelusuhdepäällikkö Jyrki Ojala Oulun kaupungilta uskoo pienten askelten voimaan. Koska kysymys on suurista rahoista, vaikuttavat pienetkin toimet.
Ojala vääntää rautalangasta:
"Kahden prosentin tehokkuuden lisäys tarkoittaa Oulun kaupungissa seitsemän miljoonan euron säästöjä vuodessa."
Oulun kaupunki onkin ottanut käyttöön täyttölupamenettelyn, jossa jokaisen loppuneen työsuhteen täyttämistä harkitaan huolella.
"Katsotaan, onko työpaikka välttämättä täytettävä. Jos on, katsotaan, löytyisikö sopiva henkilö omasta organisaatiosta, ettei aina tarvitsisi palkata ulkoa."
Kuntaliitosselvittäjä Arto Koski ei halua ottaa kantaa siihen, miten suur-Oulu vaikuttaisi kuntien henkilöstötarpeeseen, koska monikuntaliitosselvitys on vielä kesken.
Ei patenttiratkaisua
Selvää kuitenkin on, että jos liitokset toteutuvat, ne turvaavat työpaikat viideksi vuodeksi. Silloin eläkkeelle jääminen on ainoa tapa vähentää väkeä.Ei patenttiratkaisua
Ojala toppuuttelee, etteivät uudet palvelurakenteet tai suuryksiköt ole mitään taikatemppuja asioiden ratkaisemiseksi. Ratkaisevaa on, tuottaako kunta palvelut itse vai jonkun muun työnä. Sen myötä ratkeaa myös henkilökunnan tarve.
"Tärkeintä on, että muutos tehdään hallitusti ja että vakinaiset työsuhteet turvataan. Kunnan etu työmarkkinoilla ovat pysyvät työsuhteet, palkkajohtajia emme ole", Ojala linjaa.