Toinen Suomen suurista harrastajateatteritapahtumista Seinäjoen Harrastajateatterikesä viettää 30-vuotisjuhlaansa.
Perinteisen festivaalin tulevaisuus on kuitenkin avoin kysymys.
Juhlahumun keskellä kokoontuivat lauantaina Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksen toimialajohtaja Ilmari Ylä-Autio, teatterin toimitusjohtaja Marja-Leena Kallantie ja Harrastajateatterikesän neuvottelukunnan puheenjohtaja Aaro Harju keskustelemaan, millä konsteilla tapahtuma voi jatkaa: onko malli nykyinen, muutetaanko sitä, ja jos muutetaan, niin miten.
Tapahtuman projektisihteeri Kirsi Kivisaari totesi, että Harrastajateatterikesän kanssa ollaan ihan positiivisilla fiiliksillä. "Kyllä sitä jatketaan Seinäjoella jollakin konseptilla. Ainakin tällä hetkellä on se kutina, että niin kaupunki, teatteri kuin Harrastajateatterikesäkin ovat halukkaita jatkamaan yhteistyötä."
Hyvän tahdon
varassa
Harrastajateatterikesän epävarmuus alkoi, kun Seinäjoen kaupunki kaksi vuotta sitten veti tapahtumalta avustuksensa. Nykyisin kaupunki tukee teatterifestivaalia palkkaamalla sille projektisihteerin työllistämisrahoista.
Seinäjoella on ilmestynyt ongelmia myös muille festivaaleille. Tangomarkkinat joutuvat lomauttamaan koko henkilökuntansa loppuvuodeksi, koska kolme vuotta sitten osakeyhtiöksi muuttunutta tapahtumaa ei lueta yleishyödylliseksi yhteisöksi. Niinpä Tangomarkkinat ovat tuloveron ja arvonlisäveron piirissä.
Nyt Seinäjoen verotoimisto tahtoo myös Provinssirokin tuloveron ja arvonlisäveron piiriin.
Harrastajateatterikesän pelastajaksi nousi Seinäjoen kaupunginteatteri, joka kaappasi tapahtuman syliinsä. Mikä ensin oli onnellinen pelastus, on säännöksi muututtuaan näyttänyt nurjan puolensa.
Teatteripäivät
siivellä
"Ongelma on siinä, että nyt Harrastajateatterikesä on ikään kuin sisällytetty kaupunginteatterin normaaliin toimintaan. Tämä rakenne ei ole kestävällä pohjalla. Oulussakin Lasten- ja nuorten teatteripäivien rahat ovat irti teatterin budjetista", vertaa Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja Mikko Roiha.
"Tavallaan Seinäjoen teatteri nyt lahjoittaa yhden viikonlopun verran työpanostaan ja tilojaan ilmaiseksi tapahtumaan. Minulla ei ole mitään tätä hyvän tahdon elettä vastaan, mutta haluaisin että päätös olisi syntynyt teatterin sisältä eikä poliitikkojen taholta."
Seinäjoella epäillään kaupunkia lyhytnäköisyydestä. Harrastajateatterikesästä tehtiin kaupunginteatterin liitännäinen sillä verukkeella, että teatterin määrärahoja hieman nostettiin. "Korotus ei ollut suuri. Ne rahat menivät palkkojen indeksikorotuksiin."
Roihan kausi teatterinjohtajana Seinäjoella päättyy lokakuun lopussa. Hän huomauttaa, että jatkossakin voi olla seuraavien johtajien puhtaasta hyvästä tahdosta kiinni, järjestetäänkö festivaali ollenkaan vai ei.
Odotettavissa kannanotto
Lauantai-iltana Seinäjoelle kokoontui epävirallisesti joukko kaupunginteattereiden johtajia. Odotettavissa on kannanotto Harrastajateatterikesän puolesta.
Paikalla olivat Roihan lisäksi ainakin Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen (Näty) johtaja Yrjö Juhani Renvall, Oulun kaupunginteatterin johtaja Anu Saari, Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Kristian Smeds, Jyväskylän kaupunginteatterin johtaja Aila Lavaste, Kuopion kaupunginteatterin johtaja Heikki Kujanpää ja Hämeenlinnan Teatterin johtaja Snoopi Siren.
Miksi Harrastajateatterikesää kannattaa puolustaa?
"Tapahtumalla on pitkät perinteet, ja lisäksi tapahtuma on uudistumisvaiheessa. Ei ole tärkeää, käykö täällä kymmenen tuhatta ihmistä, vaan se, että ne ihmiset jotka käyvät, ovat sitoutuneet festivaaliin toden teolla", perustelee Mikko Roiha.
Tyytyväiset ja mykistyneet
Harrastajateatterikesän 30-vuotisjuhlatapahtumaan osallistui myös tasavallan presidentti Tarja Halonen. Työväen Näyttämöiden Liiton kunniapuheenjohtaja esiintyi juhlissa ja teatterissa yksityishenkilönä.
Teatterin ystävänä tunnetulle presidentillemme lähetettiin vierailukutsu jo keväällä. Tavoitteena oli nostaa perinteisen, mutta vaakalaudalle joutuneen tapahtuman profiilia, kertoo projektisihteeri Kirsi Kivisaari.
Halonen kävi katsomassa kaksi katselmusesitystä. Perjantai-iltana hän näki Pohjois-Suomea tapahtumassa edustaneen Kajaanin Harrastajateatterin Nimeni on Isbjörg - Olen Leijona.
Islantilaisen Vigdis Grimsdottirin romaaniin pohjaavan esityksen on ohjannut Eino Saari. Näytelmässä Isbjörg kertoo elämästään tutkintavankilassa asianajajalleen.
"Hänen kertomuksensa on syrjäytyneen ihmisen itsetilitys. Yritä olla kuinka vahva ja itsenäinen tahansa, niin mikään ei onnistu: ei perheessä, ei koulussa, ei niin missään. Ja loppu on sitten se mikä on. Isbjörgin tarina on ajankohtaistakin ajankohtaisempi", arvioi kriitikko Pauli Haataja Isbjörgiä (Kaleva 15.11.2002).
"Kajaanilaisten esitys oli tosi tykätty. Ihmiset olivat mykistyneitä ja tyytyväisiä", kuului suora palaute Seinäjoelta.