Pääkirjoitus

Puolen Suomen vaa­li­pa­nee­li toi säpinää kam­pan­join­tiin Poh­jois-Suo­mes­sa

Puolen Suomen vaalipaneelia voi pitää eduskuntavaalikampanjoinnin kohokohtana Pohjois-Suomessa. Kalevan ja Ylen vaalitentin jälkeen puheenjohtajat riensivät vauhdittamaan vielä omien puolueidensa kampanjointia.

Puolen Suomen vaalipaneeli maanantaina oli eduskuntavaalikampanjoinnin kohokohta Pohjois-Suomessa. Harvoin Oulussa saadaan lauteille yhtä aikaa peräti kahdeksan puolueen puheenjohtajaa. Kymmenen puoluettaa pääsi ääneen yhteisessä vaalitentissä.
Puolen Suomen vaalipaneeli maanantaina oli eduskuntavaalikampanjoinnin kohokohta Pohjois-Suomessa. Harvoin Oulussa saadaan lauteille yhtä aikaa peräti kahdeksan puolueen puheenjohtajaa. Kymmenen puoluettaa pääsi ääneen yhteisessä vaalitentissä.
Kuva: Jukka Leinonen

Puolen Suomen vaalipaneelia voi pitää eduskuntavaalikampanjoinnin kohokohtana Pohjois-Suomessa.

Kalevan ja Ylen vaalitentin jälkeen puheenjohtajat riensivät vauhdittamaan vielä omien puolueidensa kampanjointia.

Oulussa maanantaina järjestettyä puolen Suomen vaalitenttiä voi pohjoissuomalaisittain pitää eduskuntavaalikampanjoinnin kohokohtana. Suureen vaalipaneeliin oli saatu paikalle kahdeksan puheenjohtaja ja kaksi puolueensa edustajaa.

Eduskuntavaalien kampanjointiin saatiin lisää säpinää siitä, sillä Kalevan ja Ylen järjestämän paneelikeskustelun jälkeen useat puoluejohtajat jalkautuivat kannattajiensa keskuuteen vauhdittamaan kampanjoita Oulun seudulla.

Vaalipaneelissa käsiteltiin laaja kirjo aiheita alkaen vanhustenhuollon tilasta, oppivelvollisuuden pidentämisestä, sote-uudistuksesta, syntyvyydestä, sähkön siirtohinnoista, Oulun seksuaalirikosvyyhdestä ja vieraan valtion vaikutusyrityksistä aina Suomen harjoittamaan EU-politiikkaan. Alueellinen vaalipaneeli oli myös tilaisuus saada Pohjois-Suomea koskettaviin kysymyksiin valtakunnan tason vastauksia.

Paneelissa tuli esiin mielipide-eroja esimerkiksi siitä, pitäisikö oppivelvollisuutta jatkaa vai tehdä kohdennettuja toimia syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Perhevapaauudistuksessa taitetaan peistä perheiden valintojen ja työllisyyden nostamisen välillä. Oppiriitaa käydään myös siitä, pitäisikö vähävaraisten tulonsiirtoja kasvattaa vai luoda edellytyksiä taloudelliselle kasvulle.

Maahanmuutto on asia, joka jakaa selvimmin mielipiteitä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi pitävänsä iljettävänä sitä, että valtaan pyritään flirttailemalla hirvittävillä asioilla, kuolemilla ja raiskauksilla. Sormi osoitti perussuomalaisten puheenjohtajaan Jussi Halla-ahoon ja tähtiliikkeen puheenjohtajaan Paavo Väyryseen. Halla-aho kysyi, milloin on sopiva aika puhua maahanmuuton lieveilmiöstä, jos ei saa varoitella etu- eikä muistuttaa varoittelusta jälkikäteen.

Sipilän ja Halla-ahon yhteenotto oli valtakunnallisestikin katsottuna koko tähänastisen vaalikampanjan railakkain. Oulun vaalipiirin tiukin vaalikamppailu käydäänkin juuri heidän puolueidensa kesken.

Seksuaalirikoksiin kovempaa lainsäädäntöä vaativilta puoluejohtajilta on unohtunut, että jo nykyiset pykälät mahdollistavat nykyistä ankarammat rangaistukset. Kyse on tuomioistuinten linjasta, jossa asteikon yläpäätä käytetään vähemmän.

Maahanmuutto on herkkä kysymys, joka kiihdyttää tunnelmia helposti. Silloin jää näkemättä, että koko maanosaa vaivaavaan ongelmaan tarvitaan kotimaisten ratkaisujen lisäksi Eurooppa-tason päätöksiä ja toimeenpanoa. Aikaa myöten tarvitaan yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, eikä rajoja voida sulkea ja umpioitua lintukotoon.

Vaalien jälkeen on Oulun paneelin perusteella hyvä pitää muutama asia muistissa. Kannattaa seurata, saadaanko uudistusten valmisteluun mukaan lapsivaikutusten arviointi, laskevatko sähkönsiirtohinnat, muutetaanko Finnveran rahoituspalveluja, kirjataanko hoitajamitoitus lakiin, nousevatko tutkimus- ja tuotekehitysvarat tai helpottuuko osatyökykyisten työllistyminen.