COPD (chronic obstructive pulmonary disease) on kansainvälinen termi sairaudelle, joka Suomessa tunnetaan keuhkoahtaumatautina. Se on kaikkialla maailmassa yleistyvä keuhkosairaus, jonka pääasiallisena aiheuttajana pidetään tupakointia.
Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 - 400 000 eriasteista kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavaa henkilöä.
"Voidaan puhua keuhkoahtaumataudista suomalaisten kansansairautena", Raahen sairaalan keuhkopoliklinikan keuhkosairauksien erikoislääkäri Päivi Impola toteaa.
Hän on hoitanut keuhkoahtaumapotilaita vuodesta 1989 lähtien. Impolan mielestä ihmiset eivät vieläkään tunne tautia tarpeeksi. Tupakoinnin haitoista keuhkoahtaumaa useammin esille nousee pelko keuhkosyövästä.
Keuhkoahtaumatauti on kuitenkin syöpää yleisempi. Impola kertoo, että 50 prosenttia tupakoivista sairastuu juuri keuhkoahtaumatautiin.
Taudin alkuvaiheessa tapahtuu pienimpien hengitysteiden vähittäistä ahtautumista. Vähitellen se johtaa laajamittaisempaan, krooniseen koko keuhkoputkiston ahtautumaan.
"Ensimmäiset keuhkoahtauman oireet ovat aamuyskä, johon usein liittyy liman eritys. Myös jatkuvat keuhkoputkentulehdukset ovat ensimmäisiä oireita", Impola kertoo.
Keuhkoahtaumataudin muutokset kehittyvät salakavalasti ja hyvin hitaasti useiden vuosikymmenien aikana.
Tavallisimmin keuhkoahtaumatauti todetaan vasta siinä vaiheessa, kun melkoinen osa keuhkojen toiminnasta on jo menetetty.
Lääkkeillä ja terveillä elämäntavoilla sairauden oireita voi hoitaa, hidastaa ja mahdollisesti myös pysäyttää taudin eteneminen.
Tupakoinnin lopettaminen on eriarvoisen tärkeää, jos keuhkoahtaumatauti on todettu. Impolan mukaan tauti jatkaa etenemistään, jos potilas tupakoi.
"Taudin paras ehkäisykeino on olla aloittamatta tupakointia tai ainakin lopettaa se välittömästi."
Taudin edetessä hengitysvaikeudet pahenevat sekä toimintakyky heikkenee. Pitkälle edennyt keuhkoahtaumatauti saattaa aiheuttaa kroonisen happivajauksen. Tätä on yleensä hoidettava kotihappihoidon avulla, jolla voidaan parantaa valtimoveren happikylläisyyttä. Hoito toteutetaan tavallisimmin happirikastimen avulla.
Taudin oireisiin kuuluva rasitushengenahdistus kehittyy niin hitaasti, että se saatetaan helposti laittaa ikääntymisen tiliin.
Jatkuva "tupakkayskä" taas kuitataan usein tupakointiin kuuluvaksi, välttämättömäksi pahaksi.
Tärkein keuhkoahtaumataudin toteamiskeino on keuhkojen toimintatutkimus eli spirometria. Tämä tutkimus voidaan suorittaa terveyskeskuksissa. Taudin mittaaminen joissakin apteekeissa mikrospirometrien avulla on mahdollista.
"Nykyään tauti onneksi tiedostetaan jo helpommin, mutta sen uskotaan usein olevan toivoton sairaus. Sairauteen on kuitenkin olemassa apua ja helpotusta nykyaikaisilla hoidoilla", keuhkolääkäri kertoo.