Puo­las­sa EU:n kan­na­tus on en­nä­tys­kor­kea

EU-jäsenyys on kehittänyt voimallisimmin Puolaa kuin mitään muuta unioniin viisi vuotta sitten liittyneistä kymmenestä valtiosta. Puolalaisista onkin kehkeytynyt matkan varrella Brysselin uskollisin kansakunta.

_
_
Kuva: Janek Skarzynski/ AFP Photo

EU-jäsenyys on kehittänyt voimallisimmin Puolaa kuin mitään muuta unioniin viisi vuotta sitten liittyneistä kymmenestä valtiosta. Puolalaisista onkin kehkeytynyt matkan varrella Brysselin uskollisin kansakunta.

Puola on kyennyt säilyttämään Euroopan mittavien avustusten ansiosta talouskasvunsa jäsenyysaikana vuosittain runsaassa viidessä prosentissa.

Suotuisa kehitys on kohottanut Varsovan päätilastoviraston mukaan keskiansioita neljänneksellä lähes 3 300 zlotyyn eli noin 750 euroon.

On kuitenkin muistettava, että keskipalkkaan yltää vain hiukan alle puolet palkkatyöntekijöistä.

Lähes 40-miljoonainen Puola on kauhonut vuodesta 2004 lähtien EU-tukiaisia arviolta 120 miljardia zlotya eli runsas 26 miljardia euroa.

Brysselin kassasta on tiedossa miljardeja myös lähivuosina.

Varsovan liberaalihallitus uskoo, että euron käyttöönotto jo vuonna 2012 helpottaisi Puolan taloudenpitoa.

Se vahvistaisi myös laihanlaista palkkaa kuitanneiden työntekijöiden luottamusta entisestään unioniin.



Puola kirii
yhä plussalle


Puolalaisten EU-kannatus on noussut vuoden 2004 runsaasta 40 prosentista 65 prosenttiin, mikä on unioniperheen korkein noteeraus.

Talousasiantuntijoiden mukaan Puola on selviytymässä talouslamasta paremmin kuin muut entiset neuvostoblokin satelliittivaltiot.

Toki EU-komission ennuste lipsauttaa myös Puolan kansantulon kasvun tänä vuonna lähes 1,5 prosenttia pakkaselle.

Se on kuitenkin yhä oiva luku verrattuna vaikkapa Latviaan, Liettuaan ja Viroon, joissa talous painuu yli kymmenen prosenttia miinukselle.

Puolan valtiovarainministeri Jacek Rostowski panee EU:n ennusteet romukoppaan ja uskoo maansa talouskasvun kirivän myös kuluvana vuonna plussan puolelle.



EU-jäsenyydestä
joukkoryntäys


EU-jäsenyys aiheutti puolalaisten joukkoryntäyksen rikkaisiin unionimaihin kuten Brittein saarille, Saksaan ja Ranskaan.

Näissä maissa on työskennellyt vuosittain keskimäärin noin 1,3 miljoonaa maahanmuuttajaa.

Puolalaiset ovat ansainneet vauraissa valtioissa jopa kolme, neljä kertaa suurempia tuloja kuin kotimaassa - ammatista riippumatta.

EU-avustukset ovat lähes jopa kaksinkertaistaneet ankaran saneerauksen kokeneiden viljelijöiden palkkatason.

Unionituilla on puhdistettu tehokkaasti myös pitkän reaalisosialismin aikana pahasti pilaantunutta ja saastunutta ympäristöä, eritoten vesistöjä.

Luonnonsuojelijoiden mukaan Puolalla riittää kuitenkin yhä runsaasti työtä herkän Itämeren puhdistamisessa.

EU-jäsenyyden turvin ruuhkaista liikennettä on sujuvoitu rakentamalla yli 400 kilometriä moottori- ja pikateitä, ja rautatieverkostoa on remontoitu 700 kilometriä.

Ilmoita asiavirheestä